Wen Ayi

Meillä on Ayi. Hänen nimensä on Wen Ayi ja hän tulee meille maanantaina. Nyt aluksi hän tulee 5 h päivässä, arkipäivisin. Hän aloittaa aina yhdeltä ja tulee tekemään siivousta, pyykkäystä, silitystä ja ruuanlaittoa sekä toisinaan leikittää F:ää, kun itse teen töitä tässä vieressä.

 

Olen hirvittävän helpottunut, että saan apua. Monilta muita suomalaisilta ja muunkinmaalaisilta expateilta olen kuullut saman: kotimaassa arjen pyörittäminen ei ole mitään verrattuna sen pyörittämiseen Kiinassa ja kokopäiväinen Ayi ei ole ollenkaan huono idea. Täällä kaikki on länsimaalaiselle selkeästi vaikeampaa jo ihan kieliteknisistä syistä. Ruokakaupassa kestää 2-3 h, kun yrität etsiä sopivia aineita, kukaan ei osaa englantia ja purnukoiden kyljet on täynnä kiinalaisia merkkejä. Asunnot ovat usein myös isoja, meilläkin neliöitä on 315. Täällä on enemmän pölyä ja siivota pitää useammin.

 

Ayi on kiinaa ja tarkoittaa tätiä. Ihan sitä sukulaistätiä, mutta yksilapsisessa Kiinassa sana on saanut uuden merkityksen. Myös keskituloisilla ja rikkailla kiinalaisilla on oma Ayi. Isommilla perhekunnilla saattaa olla monta ayi:ta: yksi lastenvahti-ayi, toinen siivoamista varten ja kolmas ruuanlaittoon. Minä halusin kaikki samaan pakettiin.

 

Ayin palkka on kuulopuheiden mukaan n. 20-35 RMB/h eli ei kovin paljoa. Yleensä on tapana antaa Ayille kiinalaiset lomat palkallisina sekä maksaa palkkaa oman loman ajan. Jotkut tosin ottavat Ayinsa lomamatkoillekin mukaan. Ns. 13. kk:n palkka on myös tapana maksaa eli uudenvuoden bonus. Itse aion hankkia Ayille myös vakuutuksen, joka korvaa Ayin terveydenhuollon, jos hän loukkaa itsensä työskennellessään meillä. Se maksaa vain 50 RMB/v.

 

Tavallista on, että hyvät Ayit siirtyvät perheestä toiseen suositusten kautta. Se lieneekin paras tapa saada hyvä Ayi. Expat-sivustoilla -etenkin Shanghai mamasin sivuilla- on palsta, jossa lähtijät etsivät hyville Ayille uusia perheitä. On myös lukuisa joukko välitysfirmoja, joiden palkkiot ovat kirjavat. Meidän Ayi tulee CCShanghai-firman kautta. He toivat tänään kolme kandidaattia haastateltavaksi. Välitys maksaa 40% Ayin ensimmäisen kuukauden palkasta. Sillä saa myös vaihtaa Ayin, jos ei ole häneen tyytyväinen. Liikkeellä on myös paljon huonoja firmoja. Shanghai Mamas pitää yllä jäsenistölle Ayi Black listia, jolle jäsenet voivat ilmoittaa huonoista kokemuksista. Kannattaa tarkastaa, ettei oma ehdokas ole listalla. Minulle tarjottiin yhtä listalla olevaa Ayita. Huonoja kokemuksia on kamalasti ja usein Ayita joutuu vaihtamaan. Tämä on hiukan jännittänyt minua. Ja tietysti sitä joutuu oppimaan elämään siten, että toinen ihminen häärii koko ajan paikalla. On paljon jopa live-in ayi:ta, jotka asuvat perheen kanssa. Joka talossa onkin Ayin huone ja vessa sekä suihku. Usein pienet kopperot. Meillä Ayin huone toimittaa varaston virkaa. Joskus Ayilla on Shanghaikodissaan niin huonot fasiliteetit, että he haluavat pestä pyykkinsä työantajan kotona. Wen ei tarvitse tätä, mikä on minusta kiva. 

 

Wen Ayilla oli pitkä työkokemus. Näistä 5 vuotta hän oli saman perheen palveluksessa ja hänellä oli erinomaiset suositukset. Työsuhde loppui perheen palatessa kotimaahan. Nykyinen perhe taas joutui vähentämään hänen tuntejaan työnmenetyksen vuoksi ja siksi hän oli lisätyöntarpeessa.

 

Ayin omat perheet saattavat asua kaukana maaseudulla, joten on ymmärrettävää, että he haluavat päästä lomilla tapaamaan lapsiaan. Toisaalta he ovat usein valmiita tekemään pitkääkin päivää, kun täällä Shanghaissa ei ole perhettä odottamassa.

 

Tänään on ollut tosi aurinkoinen päivä. Lähdin aamulla mentorini opastamalle kauppakierrokselle. Tein pahan arviointivirheen (suuntavaistoni!) ja päädyin compundillamme täysin väärään paikkaan. Käveltyäni 15-20 min ohitin uudestaan oman talomme... No onneksi aamulla oli vielä mukava ilma kävellä, ei tukahduttavan kuuma. Ja sain töppäysreissullani loistopalveluakin: Compoundimme koostuu kahdesta alueesta, joiden välissä kulkee tie. Virheellisellä reitilläni ylitin tuon tien, joka on vilkasliikenteinen. Compoundimme portinvartija tuli pysäyttämään minulle liikenteen ja saattoi minut vaunuineni tien yli. Tuli melkein kuninkaallinen olo! Lopulta pääsin Yanlord Gardenille treffipaikalle ja pääsimme ostoksille. Tänään oli vuorossa ruuan hankinta -neuvontaa. Sain paljon hyviä vinkkejä, tukun käyntikortteja moniin palveluihin ja mukavaa seuraa. Oli oikein kiva aamupäivä. Kiitos Yanlordin "naapurille"!

 

Iltapäivällä koululle matkatessamme juutuimme ruuhkaan, sillä tiellä oli kaksi onnettomuutta. Myöhästyin hiukan hausta, mutta lapset odottelivat suomalaisen opettajan kanssa. Koulupäivä oli taas sujunut hyvin ja A jo sanoi, että Kiinassa on kivempi asua kuin Suomessa. Tosin tätä kysyessäni olimme hiekkarannalla uimassa...liekö se vastaukseen vaikuttanut...

 

Alkuilta vietettiin naapurien kanssa "rannalla". Altaassa on muuten oikeita aaltojakin! Olipa taas mukavaa seuraa. Ja nyt illalla tein lasagnea ja siitähän tuli ihan oikean makuista. Jee! Nyt ajattelin mennä rentoutumaan poreammeeseen. Laitan kynttilät päälle ja ihailen Huangpu-joella lipuvia laivoja kylpyhuoneen suuresta ikkunasta. Olen sen ansainnut!

Ukko ikkunalaudalla

Poikani halusi, että annan seuraavan vinkin blogissani lukijoille: Jos ei tykkää kalan ja sokerin yhdistelmästä, ei kannata ostaa Ikean ruokakioskilta vihreäkuorrutteista donitsia. Nyt olen jakanut tämän tärkeän huomion, jotta muut Kiinaan matkuvastavat voivat rauhassa pohtia, haluavatko kenties kokeilla tätä kulinaarista elämystä vai eivät. Pakko sanoa, että poikani söi urheasti koko donitsin. Minulle riitti yksi haukku...

 

Sitten tuohon otsikon aiheeseen... Meille tuli tänään Cable Guy aamulla. Satelliittilautasessa oli jotain vikaa ja se ilmeisesti vaihdettiin. En tosin ole ihan varma, sillä en uskaltanut juurikan katsoa. Itseasiassa en uskaltanut edes hengittää... Nimittäin pieni kiinalainen Cable Guy hyppäsi ikkunan toiselle puolelle tuuletusikkunastamme. Siellä on n. 12 cm leveä ikkunalauta, jolla hän seisoi ilman turvavaljaita. Olemme toki vain kuudennessa kerroksessa... mutta kuitenkin... Välillä piteli kiinni, välillä ei. Välillä toinen mies ojenteli jotain satelliittiin ja Cable Guy siirtyi poispäin tuuletusikkunasta roikkuen samalla ikkunan karmissa. Olisin ottanut kuvan teille, jos olisin uskaltanut. Mutta kun en uskaltanut edes liikkua, niin en hakenut kameraakaan...

 

Unohdin kertoa, että pannukakkukestit sujuvat mainiosti. Pannukakku oli herkullista ja lapsilla ja äidillä oli seuraa. Ja tosi kätevä kulkea, kun on samassa talossa. Sain myös arvokkaita vinkkejä. Kiitos vaan naapuriin...

 

Tänään en lähtenyt enää koululle, vaan S vei lapset kuljettajan kanssa sinne. Minä jäin odottamaan em. Cable Guyta ja oven korjaajaa. Mukavia kiinalaisia heppuja, ihailivat kovasti meidän F:aa. Ja landlordin edustaja on äärettömän sympaattinen kiinalainen mies. Hän lupasi jopa etsiä minulle Ayin. Joskin tänään sain CCShanghailta (Ayin välitysfirma) kahden kandidaatin nimen, jotka tulevat huomenna haastatteluun. Kirjoittelen joskus myöhemmin tästä ayi-jutusta tarkemmin...

 

Päätin päivällä lähteä hiukan kiertelemään lähialueita F:n kanssa. Isona ajavana voimana oli nälkä. Täällä tämä arki on vielä jotenkin tuhottaman hankalaa. Ikinä ei ole ruokaa, kun sen hankkiminen on niin hankalaa. Pysyypähän linjat kunnossa... No nyt nälkä oli kuitenkin kova ja lähdin ostoksille. Otin kameran mukaan, kun ajattelin, että kuvaan teille vähän näkymiä. No akku hyytyi jo compoundin sisällä, joten tässä ainostaan pari kuvaa Compoundimme päärakennuksen (?) edestä ja pääaulasta... Se on Pucheng Lun ja Wei Fang Xi Lun kulmauksessa.

 

Käväisin hakemassa lounasta kulmassa olevasta pienestä kahvilasta, jossa oli ihania kakkuja. Ei, en todellakaan syönyt kakkua lounaaksi, kunhan ihailin. Sen sijaan söin sellaisen juustopitkon ;) Siihen tyssäsi ostosreissu, kun tuntui ettei oikein mitään löydy ja kuumakin oli.  Niinpä palasin takaisin ja ostin compoundin kaupasta kanaa, josta ajattelin tehdä perheelle ruokaa. No tuli kyllä aikas pahaa, joten illalla oli tehtävä uutta. Ruoka maistui...no kanalle. Nyt illalla tein jo ihan hyvää naudasta, pavuista ja sipulista. Jonkinlaista fuusiokeittiötä taas. Joka tapauksessa tämä arjen pyöritys vaatii täällä liikaa ja tuntuu, että hermot on väsymyksestä liian kireällä. Huomenna meille tuleekin kaksi Ayita haastateltavaksi. Luovutan innolla tämän huushollauksen jonkun toisen vastuulle. Ja huomenna saan Shanghain suomalaisten mentorilta ostospaikkaneuvontaa, kun hän vie minut kävelylle lähialueen ostospaikkoja katsomaan.

 

Iltapäivällä Marco kyyditsi minut kolmeksi koululle lapsia vastaan. Menimme koko porukalla koulun uuden johtajan tervetulotilaisuuteen, jossa oli tarjolla juustoja, viiniä ym herkkuja. Poikkeaa hieman Suomen vanhempainilloista, mutta nythän pelataankin meidän vanhempien rahoilla... tai itseasiassa pääosin perheiden työnantajien rahoilla...

Tilaisuudessa verkostoiduin kahden hiljan muuttaneen äidin kanssa, Skotin ja Jenkin. Ja saimme playdate kutsun koulun viereiselle compoundille.

 

Täytyy sanoa, että täällä expat-maailmassa ollaan hirveän sosiaalisia ja verkoistoidutaan kovasti. Toiset toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi ja kutsutaan koteihin ja rientoihin. Se tuntuu todella hyvältä ja arjen pyörityksen rankkuudesta tulee siedettävämpää, kun sen saa jakaa toisten kanssa. Ja vinkkejä kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä jaetaan auliisti. Olen niistä kovin kiitollinen.

 

Lapsilla oli mennyt koulupäivä taas hyvin. A:n opettaja tuli sanomaan, että A on pärjännyt loistavasti. Opettaja oli hiukan painostanut A:aa vastaamaan kysymykseen. Muut lapset olivat jo olleet huolissaan, että jos A ei osaa vielä sanoa ko. asiaa. Opettaja sanoi, että tietää A:n osaavan ja niin hän lopulta vastasi. What a brave girl! Ja kun äsken kysyin häneltä, mitä he leikkivät välitunnilla, hän kertoi leikkineensä kotia, jossa yksi lapsista oli äiti, yksi vauva ja hän itse isosisko. Hämmästyneenä kysyin, että miten hän tiesi, mistä on kyse. A totesi siihen, että kyllä minä nyt sen verran ymmärrän. Käsittämätöntä, nythän on vasta toinen koulupäivä takana.

 

J teki hetki sitten matikan läksyjä. Emme mekään tienneet miehen kanssa, mitä tarkoittaa Value of Digit. Onneksi googlen avustuksella se selvisi ja poikahan hiffasi homman heti. Niin sujui helposti englanninkieliset matikan läksyt. J myös tuotti ihan itse juuri oppimastaan sanasta lauseen, jonka ilmoitti minulle kikatettuaan ensin "puoli tuntia": Mom is Blimp. (Blimp=ilmalaiva, läski...). Että silleen :) J oppii muutenkin kovalla tahdilla uusia sanoja. Pitkistä päivistä huolimatta lapset tuntuvat olevan innoissaan koulusta. Mikähän siinä on, kun ei J Suomessa koulusta niin innostunut ollut?? No, viis syystä, hyvä niin. Nyt taidan pistää pitkäkseni...

 

 



Ensimmäinen koulupäivä

Aamulla minä ja isot lapset suuntasimme SCISiin kuljettajamme Marcon kyydillä. Mies sai toimittaa Ayin (kodinhoitaja) virkaa paremman puutteessa ja jäi F:n kanssa kotiin.

 

Koululaiset talomme aulassa.

 

 

Koulumatka Kangqiaossa sijaitsevalle Lower School kampukselle kesti noin puoli tuntia. Olimme hyvissä ajoin mutta meitä vastassa oli jo koulun suomalaisopettaja. Hän johdatti meidät hakemaan kouluasuja  ja lopulta edelleen luokkiin, joissa tunnit olivatkin ehtineet jo alkaa koulupukuja sovitellessa. Alaosa saa olla oma tummansininen, mutta koululta saadaan myös shortsit sekä pitkät housut. Koulun vaaleansininen pikeepaita sen sijaa pitää olla ja sellaisen saa lyhyillä ja pitkillä hioilla. Ostin lisäksi kumpaisellekin pari paitaa lisää -just in case... Koulu tarjoaa vielä neulepaidan, joka on t.sininen ja kamalaa keinokuitua. Ostaa saa lisäksi hupparin. J sai vielä urheilushortsit ja vihreän koulun pelipaidan liikuntatunneille. A ja muut ekaluokkalaiset saavat urheilla peruskouluvaatteilla.

 

Molemmilla oli todella mukavat opettajat, A:n opettaja aivan erityisesti. Lapset otettiin lämpimästi vastaan ja esiteltiin kavereille. Näytimme myös aikaisemmin mainitsemani laminoidut kortit opettajalle ja niitä varsinkin A on käyttänyt tänään ahkerasti! Sen jälkee minä siirryin oven taakse vakoilemaan tuntia. Ajattelin, että sillä tavalla lapset pääsevät kokeilemaan selviytymistä itse, mutta että olen kuitenkin saapuvilla.

Salaa kuvattua...

J:lle suuren avun toi suomalainen luokkatoveri, joka on koko päivän auttanut J:a alkuun. On todella ihana huomata, kuinka ystävällisiä toiset lapset ovat. Täytyy sanoa, että Suomen kouluissa harvoin näkee sitä, että vieraat lapset tulevat oma-aloitteisesti tervehtimään jopa minua ja keskustelemaan kanssani. Tätä tapahtui pitkin päivää, kun istuskelin eri puolella koulua tarkkailemassa. Sain myös jutella hiukan ruotsiksi.

 

Vakoillessani näin, kuinka A otti korttipakkansa ja käveli opettajan luokse näyttämään sitä. Opettaja tuli sen jälkeen neuvomaan A:aa. Silloin vierähti ensimmäinen helpotuksen ja liikutuksen kyynel. Onneksi olin piilossa käytävällä. Minun pieni ekaluokkalaiseni pärjää jo itse ummikkona vieraan kielisten kanssa!

 

Pari tippaa enemmän vierähti, kun näin kuinka välitunnilla  A:n luokkatoverit nappasivat uuden, kielitaidottoman kaverinsa kädestä ja kuljettivat ympäri koulun pihaa.

 

A sai siis heti uusia, auttavaisia ystäviä. Ja tätä äitiä helpotti. Kovasti kiittelin tyttöjä heidän avustaan ja toinen vastasi, että muistaa kun itse oli uusi, kuinka häntä autettiin. Nyt hän haluaa tehdä saman. Kyse on siis vasta kuusivuotiaista!

 

Päivä meni yli odotusten. J viihtyi kuin kala vedessä ja A:kin näytti hiukan aamuista vapautuneemmalta. J ilmoitti, että koulu on tämän "loman" kivoin juttu (lapset tosiaan mieltävät tämän lomamatkaksi) ja se on aika paljon, kun ottaa huomioon, että pihallamme on hiekkaranta!

 

SCISin opetusohjelma pohjaa amerikkalaiseen systeemiin, mutta on muokattu kansainväliseksi. Isommilla lapsilla on IB-opetusohjelma. Olin aluksi hiukan skeptinen systeemistä, mutta näin yhden päivän kokemuksella täytyy sanoa, että olen tyytyväinen kouluvalintaamme. Välillä amerikkalainen imelyys saattaa häiritä, mutta koulussa pienten oppilaiden jatkuva kannustaminen on itse asiassa seikka, josta suomessakin voisi ottaa oppia. Lasten itsetunnolle tämä tekee todella hyvää. Opetusohjelmassa on myös runsaasti projekteja, kuten Science projectit, joihin jenkkisarjoissa on törmätty. Kaikki tämä tekee sen, että lapset tuntuvat nauttivan koulusta. Ja se on tärkeää ottaen huomioon, että koulupäivät ovat pitkiä: klo 8-15.

 

Laitan tähän hiukan kouluunhakuprosessistamme, sillä sellainen postaustoive esitettiin.

• Kouluprosessi kannattaa aloittaa ajoissa, jotta kaiken tarvittavan ehtii tehdä. Joskus myös suosittuihin kouluihin joutuu jonottamaan, mikä on varmasti tylsää ja epävarmuutta tuova seikka.

 

• Ennen koulun valintaa kannattaa tutustua Shanghain kansainvälisten koulujen tarjontaan nettisuvujen kautta. Kouluja on runsaasti, joten varmasti löytyy moneen makuun. Tässä muutama esimerkki (Shanghain suomalaisten sivuilta näytä löytyy myös), joissa ainakin on suomalaisia lapsia:
• SCIS. Kampukset sekä Pudongin että Puxin puolella ja Hangzhoussa
• WISS. IB-tutkinto koko koulun ajan. Kampus Puxissa.
• BIS. Brittijärjestelmän mukainen. Kampukset sekä Pudongin että Puxin puolella.
• Dulwich college. Brittijärjestelmän mukainen. Kampus Pudongissa.
• SAS. Amerikkalaisen järjestelmän mukainen. Kampukset sekä Pudongin että Puxin puolella
• YCIS. Yhdistää itää ja länttä, ilmeisen hyvä kiinan opetus. Useampi kampus Pudongin ja Puxin alueella.
• Concordia. Kristillinen, amerikkalainen koulutusohjelma. Pudongissa.

 

• Seuraavaksi kannattaa miettiä
• Mitä asioita toivoo koululta. Meillä tärkeimmäksi nousi lämmin ilmapiiri eikä suorituskeskeisyys sekä ESOL-ohjelma. Tämän takia kaksi valintaani oli mutu-tuntumalla SCIS ja WISS.
• Sijainti, sijainti, sijainti. Vaikka koulukyydit kulkevat joen yli, lähtökohtana kannattaa pitää, että asunto, työpaikat ja koulu sijaitsevat samalla puolella jokea, kohtuullisen matkan päässä. Koulupäivät kansainvälisissä kouluissa ovat pitkiä ja päälle tulee mahdollisesti ASA (=After School Activity), joten matkoihhin ei saisi tuhlaantua liikaa aikaa.
• Kieliseikat. Osaako lapsi jo englantia vai vaatiiko hän vahvan ESOL/EAL (English as an Additional language) -ohjelman, jonka avulla lapsen kielenkehitystä tuetaan. Joihinkin kouluihin vaaditaan myös kielikoe ja osa kouluista ottaa vain tietyn prosentin EAL/ESOL-oppilaita, jos ollenkaan.
• Toivottu opetussuunnitelma, jenkki, britti, IB...
• Kieliohjelma. Esim SCIS:ssä opetetaan ihan perus-mandariinia.

 

• Kannattaa valita muutama koulukandidaatti, joihon sopii tapaamiset. Koulujen nettisivuilta löytyy ohjeita campus tourin järjestämiseksi. Kannattaa yrittää päästä käymään lukuvuoden aikana, jolloin on mahdollisuus nähdä peruskouluarkea.
 
• Sitten täytyykin tehdä valinta, mihin kouluun haetaan. Kyseessä on aina maksullinen prosessi (n. 2000 RMB/haku/lapsi). Joskus komennussopimukseen kirjataan, että perhe saa hakea useampaan kouluun "firman piikkiin".
 
• Hakukaavakkeet ja -ohjeet löytyvät hyvin koulujen sivuilta ja ne pystyy lähettämään sähköpostin liitteenä. SCIS:ssä hakemukseen täytyy olla seuraavat paperit.
• Hakemuslomake (9-sivuinen, jossa kysellään mm. henkilötiedot, terveystiedot, koulumenestys jne.)
• Syntymätodistuksen kopio. Meillä tähän käy maistraatista saatava virkatodistus, jossa näkyy lapsen tiedot ja vahhempien tiedot.
• Vanhempien ja lapsen passien kopiot. Alkuperäiset esitetään ilmoittatumisen yhteydessä.
• Kopio viisumista tai oleskeluluvasta. Alkuperäiset esitetään ilmoittautumisen yhteydessä. Meillä tosin ei hakemukseen voitu näitä liittää, kun niitä ei ollut vielä. Tämä on varmasti tavallista ja koululle sopi hyvin, että toimitamme nämä ilmoittautumisen yhteydessä.
• Viralliset kouluraportit kahden vuoden ajalta englanniksi tai virallisesti englanniksi käännettynä. Me liitimme tähän suosituskirjeen eskari- ja kouluopettajilta ja käänsimme ne itse englanniksi. Rehtori leimasi ja allekirjoitti käännöksen. Tämä sopi SCIS:lle. kannattaa kuitenkin tarkistaa valitsemastaan koulusta tilanne. J:ltä lisäksi teimme vastaavasti eka- ja tokaluokan todistuksille. Vanhemmille koululaisille tarvitaan näitä enemmänkin. Ja koulukohtaisia eroja tarvittavista todistuksista on.
• Passikuvat x2. Nämä menivät sähköisesti, joten alkuperäiset toimitettiin ilmoittautumisen yhteydessä
• Rokotustodistukset. Ainakin Diacorilta saa virallisen kansainvälisen rokotuskortin, johon voidaan kirjata myös aikaisemmat neuvolasta saadut rokotteet.

 
• Jotta hakemus käsitellään, täytyy Application fee olla maksettuna. Yleensä tämän voi tehdä ulkomailta käsin dollareilla tai euroilla (koulusta riippuen) tai paikallisesti myös RMB:llä. Maksusta kannattaa pyytää kuitti ja toimittaa se Admissions-officeen hakemuksen yhteydessä.
 
• Hakemuken käsittely kestää n. parisen viikkoa ja sitten tulee ilmoitus hyväksymisestä. Sen jälkeen paikka varmistetaan maksamalla varsinainen lukukausimaksu. Suoritus vahvistetaan hakijalle, minkä jälkeen (3 pv:n kuluttua SCIS:ssä) oppilas voi aloittaa koulun. Tämän maksun suorituksessa pätee samat seikat kuin Application feen kohdalla.
• Maksut vaihtelevat kouluittan ja niitäkin kannattaa selvitellä valintaa tehdessä, jos maksajalla on näille rajoja:
• Lukuvuosimaksu on n. 200 000 RMB/lapsi, hiukan yli tai alle. Joillain kouluilla on mahdollisuus sisarusaleen, jos kouluun hakee 2-3 sisarusta. SCISiin alennus tulee vasta kolmen sisaruksen kohdalla. Maksu SCISissä  170 000 RMB/alakoululainen lapsi/vuosi
• Applicatin fee, kuten edellä mainitsin, n. 2000 RMB
• ESOL/EAL-maksu niille, jotka tätä tukea saavat. SCIS:ssä kertaluonteinen 7500 RMB/lapsi/, mutta esim WISS:ssä ei muistaakseni tätä maksua tule.
• Capital fee tmv. rahoittamaan koulua, SCIS:ssä kertaluonteinen 15 000 RMB/lapsi. Kaikilla kouluilla ei tällaista maksua ole.
• IB-kielimaksu, jos testikieli muu kuin englanti tai mandariini, SCIS:ssä 7500/lapsi/vuosi 11. ja 12. vuosikurssilla. Ei koske vielä meidän lapsia.
• Koulukuljetusmaksu. SCISissä kuljetus kuuluu muistaakseni lukuvuosimaksuun, Dulwichissa se on 11000 RMB/vuosi/lapsi
• Koulupukumaksu. SCISissä kertasetti kuuluu hintaan. 4 lisäpaidasta maksoin 260 RMB. Dulwichissa laskutetaan 800 RMB/lapsi/vuosi.
• Ruokailumaksu. SCISissä ruokakailu kuuluu hintaan, välipala tuodaan kotoa. WISSissä välipalakin kuuluu hintaan. BISissä lounas maksaa 25-27 RMB/ateria.
• ASA-maksut. WISSissä after school activity kuuluu lukukausimaksuun, SCIS:ssä maksetaan 500 RMB/ 5 kerran kurssi.

Tässä lyhyt oppimäärä koulubyrokratiaan. Kannattaa itse varmistaa kaikki tiedot, sillä ne saattavat muuttua tai tässä voi olla virheitä. Kiinan viranomaiset valvovat kansainvälisiä kouluja ja asettavat ehtoja, kuten sisäänpääsy vain ulkomaisen passin haltijalle. Sekin antaa oman lisänsä tähän prosessiin.

PÄIVITYS: Katsokaahan tuosta alta kommenteista kun Koti koivujen katveessa on kertoillut tietoutta hiukan WISS:stä.

 

Health Check, Toy allowance ja Pannukakkukestit

Eilen päätimme lopulta lähteä tuohon meidän "hiekkarannalle". Matkalla törmäsimme ensin yhteen suomalaiseen ja hän edelleen esitteli meidät toiselle perheelle. Ja molemmat asuvat samassa talossa! Tänään meillä onkin tiedossa pannukakkukestit toisen perheen luona. Talossamme asuu kuulemma useampikin suomalaisperhe ja lapsille on tiedossa kavereita. Hieno juttu. Ja on ihanaa, kun toivotetaan heti lämpimästi tervetulleeksi ja kutsutaan mukaan rientoihin. Lisää huomattavasti sopeutumista!

 

Sinne hiekkarannalle emme koskaan päässeet. Vastaanotossa oli lappu, että ranta on suljettu super myrskyn takia... No, kävimme sisäaltailla uimassa ja siirryimme takaisin asuntoon odottelemaan supermyrskyn saapumista... Nooh, kyllähän siellä tuuli ja taisi hiukan sataakin. Sellainen syksyinen keli, joskin aika paljon lämpimämpää.

 

Tänään aamulla menimme Health Checkiin. HR managerimme lähti mukaan ja avusti prosessin ajan meitä. Ja kuten hän oli sanonut, meidän osaltamme oli kyse lähinnä paperihommista. Muut länsimaiset tuntuivat kyllä haahuilevan kylpytakeissaan, joten en tiedä, mikä ero meidän ja muiden tarkastuksella oikein oli. Verinäytteen mekin annoimme (vain aikuiset), mutta mitään muuta emme käyneet läpi. Emme edes tavanneet lääkäriä...

Laitan tähän nyt vielä muutaman vaiheen, jotka me teimme (jos niillä sattuisi olemaan vaikutusta):

• Suomessa kunnon lääkärin tarkastus, jossa tehdään kaikki kohdat, jota Kiinan terveyslomake vaatii
• Lääkärin tarkastus ja lapun täyttö
• Laboratoriokokeet: HIV, hepatiitti, kuppa, maksakokeet, pvk ( ei tehty tuberkuloosia yms. harvinaisempia, joten sen takia varmaan jouduttiin nyt labroihin. Kiinan labrahoitaja ei osannut sanoa, mitä näytteestä tutkitaan, kun kysyin)
• Sydänfilmi
• Keuhkoröntgen, joka pyydetään sähköisen dokumentin lisäksi filmille
• Jokaiseen paperiin pyydetään lääkäriasemalta leima. Yksi leimoista laitetaan niin, että se menee lomakkeeseen liimatun kuvan ja paperin päälle. Kiinalaiset rakastavat leimoja...
• Leimattujen paperien joukossa on mm. lausunto labroista, sydänfilmistä ja röntgenlääkäriltä.
• Koko nippu toimitetaan maistraattiin notarisaatiota varten. Röntgen filmiä ei voi notarisoida, mutta rtg-lausunnon voi.
• Kiinan Health Checkiin ilmoittautuessa tarvitaan ainakin
• 4 valokuvaa
• Passi ja passin kopiot
• Rep licence ja sen kopio
 
• Ilmoittautumisessa saadaan täytettäväksi lappu, jonka takapuolella on kohta, jossa pitää ruksia a) tehdäänkö tarkastus nyt vai b) paperit tuodaan mukana. Me valitsimme tuon paperit-tuodaan-mukana -kohdan.
• Sitten päästään seuraavalle luukulle, jossa päätetään, mitä tehdään. Heille annetaan kaikki em. paperit, kopiot, kuvat, Suomessa tehty tarkastuslomake ja rtg:t.
• Sitten me menimme maksamaan, verinäytteeseen ja pois.
• Paperit toimitetaan valmiina muutaman päivän sisällä.

Aika moni muu tosiaan joutui kävelemään kylpytakki päällä huoneesta toiseen, enkä oikein tiedä, missä ero oli, ettei meidän tarvinnut?

 

Kotimatkalla kävimme vielä kurkistamassa HR managerin opastamana United Family Hospitaliin, jotta osaamme sinne tarvittaessa mennä. Sen jälkeen S lähtikin töihin ja me muu perhe Shimaon lähellä olevaan Next Age -ostoskeskukseen:

 

Zhangyang Lu 501, Shanghai

中国上海张杨路501弄

 

Mummi ja Vaari sekä Mumma ja Pappa antoivat lapsille Toy Allowancen, joten ostoskeskusreissun tarkoitus oli tuon Allowancen käyttö. Ja tuntui tuo shoppailu lapsiltakin sujuvan, jos se on sujunut myös minulta... F sai nuken ja rattaat, joka oli huikea menestys, A osti Barbien vesiliukumäki-härpättimen ja J pari pakettia Beybladeja.

Toy Allowancesta käytetty osa. Huomaa olohuoneen minimalistinen sisustustyyli...

Nyt odottelemme innolla vierailua naapuriin :)

Leijat Shanghain yllä

Tänä aamuna heräsin sängystäni ja näin leijat Shanghain yllä. Kello oli kuusi aamulla ja ensin ihmettelin, mitä korkealla taivaalla lentää. Vähän aikaa siristeltyäni tajusin, että joku lennättää leijaa. Näin täällä House-hunting matkankin aikana leijan lennättäjiä. He eivät ole mitään pikkulapsia, vaan aikuisia ihmisiä, jotka lennättävät leijaa todella korkealle. En tiedä, miten he onnistuvat, mutta tosi hienosti he sen tekevät.

 

Olemme siis saapuneet Kiinaan. Suomen kentällä jouduttiin maksaa kolme ylipainomaksua lisää aikaisemmin ostetun viiden lisäksi. Ruumaan meni 10 laukkua... Lento sujui hyvin, lapset nukkuivat ja me aikuiset emme. Kaikki nyssäkät saapuivat perille. Onneksi, sillä olisi ollut kurja aloittaa tämä taival ilman vaatteita tai Sini-siivousvälineitäni ;) Vaikka "Koti koivujen katveessa" jo ilmoittikin minulle, että täältä saa hyviä mikrokuituliinoja :)

 

 

 

Kuljettajamme Marco oli meitä sovitusti vastassa ja lisäksi toinen kuljettaja autoineen. Hiki kihosi pienten kiinalaismiesten ohimoille, kun lastasivat laukkumme autoihin. Painavimmat olivat yli kolmekymmentä kiloisia.

 

Shimaolla meitä oli vastassa sekä kiinteistövälittäjä että vuokranantajan edustaja sekä kasa kiinalaisia työmiehiä. Netti ei vielä toiminut, satelliittia asennettiin, poreammeessa vuoto, puhelin puuttui, osa avaimista puuttui, yksi sänky väärässä huoneessa, seinä maalaamatta...

 

Kun olin aikani jynssännyt törkyistä keittiötä, totesin kiinteistövälittäjälle ja vuokranantajan edustajalle, että en jaksa ja jonkun on tultava siivoamaan. Niinpä päätimme lähteä Ikeaan hakemaan tarvittavia asioita. Ikeasta tulikin aimo annos tavaraa, joka kujetettiin kotiimme vielä saman päivän aikana 180 rämpylällä. Ei paha, kun mukana oli mm. lasten sängyt ja patjat. Saimme aika hyvin hankittua tavaraa, mutta F:n pinnis puuttuu ja sohvaa emme Ikeasta yrittäneetkään. Tämän asunnon olohuone on hiukan minimalistinen jopa minun makuuni, kun täältä puuttuu se sohva. Ja asunossa valmiiksi olleet avokirjahyllyt siirsimme Ayin huoneeseen ja vaatehuoneeseen. No, onpahan lapsilla tilaa leikkiä ;)

 

Ikeasta palattuamme netti oli asennettu, satelliitti toimi, poreamme paikallaan, puhelin asennettu, avaimet jätetty pöydälle, sänky siirretty oikeaan huoneeseen, seinät maalattu ja keittiö puunattu. En voi valittaa! Ei Suomessa tällä aikataululla olisi tällaista ehditty!

 

Ilta meni siivoillessa, uusia sänkyjä kootessa ja tavaroita asetellessa. Kunnes oli pakko mennä nukkumaan. Oli kiva nukahtaa Shanghain valoja ja Huang Pu -joella uivia valaistuja laivoja katsoen. (Muutakaan vaihtoehtoa ei tosin ole, sillä meiltä puuttuu vielä verhot...) Aamulla jatkettiin loput järjestelyt ja nyt täällä näyttää jo ihan kodilta olohuoneen super-minimalistista ilmettä lukuun ottamatta... tai no kattolamut on hirveät ja en ehkä kotiin valitsisi vauvankakan värisiä ruokapöydän tuoleja, mutta kyllä tästä koti saadaan!

 

Äsken tein ruokaa ensi kertaa täällä. Kaasuhella on minulle uusi tuttavuus ja keittiön kaappien varustus ehkä sekin turhan minimalistinen, mutta kyllä siitä syötävää tuli. Idän ja lännen fuusio: jauhelihakastiketta riisi kera.

 

Nyt riennämme vielä Ikeaan ostamaan muutama juttu lisää. Sitten lapsille on luvattu uintireissu tuohon alhaalla olevalle "hiekkarannalle". Täyyy lapset saada viihtymään. Tosin A totesi eilen huonetta sisustaessaan: "En tiennytään, että täällä Kiinassa on näin kivaa, kun saa kivoja uusia tavaroita ja huone on iso" ja J totesi äskeisestä jauhelihasta: "Tämä on parempaa kuin Suomessa". Kyllä tästä hyvä tulee.

 

 

Karavaani

Vielä kotimaan päivitys. Kuva kertokoon kaiken, nyt Suomikoti hiljenee...

 

Nyt me lähdemme

Kello lähentelee puoltayötä ja asentelemme vpn:ää, tyhjennämme ja sulatamme pakastinta, akvaarion kalat on adoptoitu ja loppusiivous meneillään. Olen aika väsynyt, hommaa on ollut kamalasti ja pitkälti olen tätä kotiarkea pyörittänyt yksin. Tänään huomasin illalla, että olin syönyt vain kaksi cocktail-karjalanpiirakkaa koko päivänä. Päivä on vaan hujahtanut touhutessa. F on "auttanut" näissä hommissa mm. repimällä pyykkiä alas sitä mukaa, kun itse olen ripustanut... Onneksi illalla apuun riensivät Mumma ja Pappa sekä Mummi ja Vaari. Saatiin paljon asioita hoidettua heidän avustuksellaan.

 

Naapureille on jätetty haikeita hyvästejä. Ihanat naapurimme toivat meille Survival-kitin Suomi-ikävään ja se on pakattu matkaan. Kiitos perhe D! Toisen naapurin kanssa on vaihdeltu vielä viimeiset oman kylän kuulumiset, kiitos L. Ja kaverit on heippailtu puhelimitse tai FB:ssa. Kummitädin kanssa haluan vielä vaihtaa pari sanaa, kun hän on skypellä turhaan tavoitellut minua. En ole kuullut soittoja tai sitten neiti F on pitänyt kiireisenä. Terveiset kummitäti S:lle :)

Ja vanhemmille on sanottu heippoja myös. Eivät kuulemma tykkää tästä muutosta ollenkaan. Lapset saivat isovanhemmiltaan Toy Allowancet ;) Kiitos Mummi ja Vaari sekä Mumma ja Pappa. Lapset odottavat innoissaan leluostoksille pääsyä. Lieventää varmaankin muuttovastarintaa...

 

Viime hetkellä on tullut myös ongelmia, kun kävi ilmi, etteivät maksut olleet menneet perille koululle. Tai olivat ne kai menneet perille, mutta heidän järjestelmässään ei ollut siitä tietoa. Niinpä lapset eivät olisi voineet aloittaa vielä koulua. Onneksi soppa selvisi ja nyt koulu aloitetaan suunnitellusti keskiviikkona.

 

Olen myös ollut yhteydessä CCShanghai -Ayi:n välitysfirmaan. Heiltä olisi tulossa kolme kandidaattia ensi viikolla haastatteluun. Yksi kandidaateista on tosin Shanghai mamasin Black listillä, joten häntä emme ainakaan valitse. Olen hiukan skeptinen, löytyykö meille hyvää Ayi:ta... olen lukenut liikaa Shanghai mamasin Black Listaa.

 

Seuraava päivitys lienee sitten kotoisin Kiinan maaperältä. Heipparallaa, meidän perhe lähtee nyt Kiinaan.

Kiinalaista byrokratiaa

Laitan nyt hiukan byrokratiasta, joka tulee hoitaa ennen Shanghaihin/Kiinaan saapumista. Näissä on varmasti eroja riippuen siitä, mikä tarkoitus asumisella on. Meillä tilanne on se, että mies menee komennussopimuksella Suomalaisen yrityksen lähettämänä ja työskentelee Suomalaisen yrityksen Representative officessa. Alla olevaa tavaamalla huomaa ehkä pian, että jonkinlainen relokaatiota hoitava henkilöstöihminen on tarpeen. Meillä asiaa hoitavat Kiinan pään HR manager ja Suomen päässä sihteerit.

 

 

Representative licence

Tämä haetaan Shanghai administrative bureau of industry and commercesta ja hakemus koskee ainoastaan työskentelemään menevää. Työntekijän pitää kuvauttaa itsensä tätä varten.

• Sitä varten tehdään ensin online hakemus yhden representativen lisäämiseksi Rep officeen. Sen saaminen kestää noin viikon. Tällä hakemuksella saa ilmeisesti ajan seuraavan kohdan suorittamiseksi.
• Tämän vaiheen jälkeen toimitetaan on-site application yhden representativen lisäämiseksi. Taas kuluu noin viikko, minkä jälkeen komennukselle lähtijän Representative Licence on valmis. Tästä todistuksena tulee hakijalle "Vihreä passi".
 

 

Confirmation of invitation letter

Tämä haetaan Shanghai foreign affairs officesta ja se vaatii tuon em. reprecentative licencen.

Tätä varten tarvitaan mm Invitation letter for confirmation of invitation letter... sekä todisteita työntekijän pätevyydestä, kuten tutkintotodistus jne.

• Online account opening Rep officea varten Shanghain Foreign affairs officen "kutsukirje-systeemiin". Tämä vaihe kestää noin viikon
• Online application for invitation letter työntekijän z-viisumia varten. Tämä vaihe kestää noin viikon.
• Confirmation of  Invitation letter työntekijän Z-viisumia varten valmistuu ja taas on kulunut noin viikon

Tässä vaiheessa Representative licence ja Confirmation of invitation letter lähetetään Suomeen hakijalle.

 

Registration account card

Tämä haetaan Shanghai Expat Employment centeristä ja se haetaan firmaa varten, jos tarpeen. Meidän tapauksessamme mieheni oli ensimmäinen komennukselle lähtijä. Tämä homma kestää noin viikon.

 

Z-viisumi hakemus koko perheelle

Tämä haetaan Kiinan Helsingin suurlähetystöstä.

• Ensin käydään terveystarkastuksessa Suomessa.  Tässä yhteydessä täytetään terveystarkastuslomake kustakin henkilöstä erikseen. Ohjeet siitä, kuinka tarkkaan tämä tulee suorittaa ja kenelle kaikille se tulee suorittaa, vaihtelevat. Meille suurlähetystö neuvoi tekemään tarkastuksen koko jengille (sis. labrat, rtg, lääkärintarkastus). Lomakkeessa tulee olla paljon leimoja... mm. kuvan päälle tarvitaan leima todistamaan, ettemme huijaa vaihtamalla kuvaa...
• Terveystarkastuspapereille haetaan notarisaatio maistraatista, mikäli tarkastusta ei ole tehty julkisessa terveydenhuollossa (mikä kaikkine testeineen olisi silkka mahdottomuus). Tähän on hyvä varata pari työpäivää. Näillä eväillä on mahdollista välttää Kiinalainen tarkka terveystarkastus, mutta meidän osalta tämä jää nähtäväksi.
• Sekä terveystarkastusta että itse viisumihakemusta varten tarvitaan kaikista passikuvat.
• Maistraatista haetaan englanninkieliset virkatodistukset, jolla todistetaan perhesidokset. Muistakaa pyytää myös leimat englanniksi. Jos perheessä on koululaisia, myös kouluilmoittautumiseen tarvitaan tätä, niinpä me otimme todistukset koko perheelle.
• Täytetään varsinainen Z-viisumihakemus.
• Toimitetaan suurlähetystään kaikki em. lomakkeet, alkuperäiset rtg-kuvat, valokuvat ja passit.
• Z-viisumit tulivat meille vajaassa viikossa.

Tässä vaiheessa on hyvä varmistua, että on varattuna aika Shanghain health checkiin. Aika varataan Shanghai international travel and health institutesta. Jos suomalainen tarkastus on tehty oikein (mitä se sitten lieneekään), Kiinan päässä tarkastus on paperihommaa. Jos ei ole tehty oikein, käydään Kiinassa valtaisa terveystarkastus ultraäänineen ja röntgenineen. Palaan asiaan, kun tiedän, kuinka meidän käy.

 

Sitten suunnataankin kohti Kiinaa, jossa täytyy tehdä seuraavat asiat:

• Rekisteröidytään poliisilaitokselle 24 h:n kuluessa. Tämän hoitaa autonkuljettajamme.
• Em. terveystarkastus suoriteaan mahd. pian, sillä oleskeluluvan hakuun ei ole kuin 30 pv aikaa.
• Haetaan työlupaa työskentelevälle henkilölle
• Haetaan oleskelulupaa koko perheelle. Koko perheen täytyy olla paikalla.

Tässä pieni oppimäärä Kiinalaiseen byrokratiaan. Ja huomioikaa, että tässä saattaa olla virheitä, joten HR manageri on ihan must näitä hoitamaan. Meillä homma on toiminut hänen huomassaan erinomaisesti.

 

 

Pakkaamista

Lähtöön on aikaa noin viikon verran ja eilen aloitimme pakkaamisen toden teolla.

Yritämme mahduttaa mukaan mahdollisimman paljon vaatteita, jotta kuukauden (tai pidemmänkin ajan) odotteluaikaa ei jouduta elämään "yksillä kalsareilla". Ja matkalaukut todella pullistelevat!

Koko koti on täynnä epämääräisiä röykkiöitä pahvilaatikoita.

Ja seassa leikkii kolme lasta.

Koska inhoan kaaosta ja sotkua, odotan jo kovasti perjantaita, jolloin Niemen väki hakee laatikot pois ja saan siivota paikat lähtökuntoon.

Matkalaukkuihin otamme vaatteiden ja pakollisuustarvikkeiden lisäksi petivaatteet. Ne on laitettu Space Bageihin, jotka tilasimme Matkatavara.net:stä. Palvelu toimi erinomaisesti ja bagit olivat muutamassa päivässä kotipostilaatikossa. Näin yhteen matkalaukkuun saa survottua 5-henkisen perheen vuodevaatteet ja yhden lakanakerran kaikille sekä hiukan pyyhkeitä. Näihinhän voisi pakata vaatteitakin...

Pakollisuustarvikkeita voisin listata hiukan tähän, josko siitä olisi apua muille lähtijöille. Vinkit olen saanut eri Shanghain lähteistä.

• Kuivahiivaa
• Kardemummaa, kanelia ja muita "kotimaan mausteita"
• Kuivahiivaa
• Liivatetta
• Hammastahnaa
• Lääkkeitä, käsikauppa (mm. särkylääkkeet kaikille, nasolinia, ripulilääkettä, kalkkitablettia, d-vitamiinia kaikille...) ja resepti
• Omat luottokosmetiikat
• Peruskosmetiikkaa alkuvaroiksi
• Siivoustarpeita alkuvaroiksi
• Tiskiharjoja (Kiinassa on vaan sellaisia sienisysteemejä)
• Adaptereja ja jatkojohtoja (adapterilla voi kykeä oman jatkojohdon. Tosin osa pistokkeista on sellaisia, että meidänkin plugit sopii) 
• Xylitol-purkkaa ja -tabletteja
• Sinappia
• Juustohöylä (vaikea löytää)

Tässä nyt jonkinlainen lista. Täydentää saa!

Lähtö on jo lähellä ja z-viisumien pitäisi tulla heti alkuviikosta. Sen jälkeen olemme valmiit lähtemään. Kunhan ehdin, voisin laittaa postauksen byrokratian eri vaiheista. Jospa siitä olisi apua jollekulle tulevalle lähtijälle.

En ole tainnut muistaa päivittää, että A ja J on hyväksytty SCISin Pudongin kampukselle ja toivotettu tervetulleeksi Suomi-kouluun. No, nyt sekin on siis järjestyksessä ja voi vetää yhden asian yli ToDo-listaltani!

Silppua ja sälää

Kovalevyni on nyt hiukan kovilla. Pää on täynnä kaikenlaista tehtävää -silppua ja sälää: hoida kännykkäliittymät, osta kuivahiivaa, pakkaa tavaroita, peruuta hesari, muuta luottorajaa, käy rokotuksissa, leikkaa ruoho, tilaa maaperätutkimus, keskustele proffan kanssa...

Kaikki siis irrallista sälää, jotka eivät liity toisiinsa...

Niin, meillä on muuton lisäksi rakennusprojekti aluillaan -siis tosi aluillaan, yritän myös tehdä roikkuvan väitöskirjan loppuun ja jatkan etänä töitäni. Olen stressaaja-tyyppiä, joten aika ajoin tämä sälä hermostuttaa. Onneksi olen myös organisoijatyyppiä, niin eiköhän tästäkin selvitä. Minulla on ToDo-lista, jolla yritän kaaosta hallita. Keino, jota olen onnistuneesti hyödyntänyt työelämässä jo pitkään on siis tullut arkielämäänkin.

Mitä ihmettä mukaan??

Lähtöön on parisen viikkoa eikä mitään -yhtään mitään- ole vielä pakattu... Nyt vaan mietin kuumeisesti, mitä on pakko mahduttaa matkatavaroihin ja mitkä voivat odottaa rahtikuljetusta. Meillä tavarat on menossa lentorahdilla, joka sinänsä on ihan nopeaa. Kiina ei vaan ole nopea. Muuttofirma saa lastata rahtimme koneeseen vasta, kun joku vaadituista luvista (olikohan se nyt oleskelulupa vai työlupa??) on kunnossa. Sitten rahti siirtyy Suomesta Kiinan tulliin, jossa kuulemma vierähtää tovi jos toinenkin. On kuulemma ihan turhaa odotella rahtia ennen kuin kuukausi maahantulosta on kulunut. Ja olenpa kuullut kahdenkin kuukauden odotuksesta. Niin, että nyt sitten mietin, mitä sinne 7 matkalaukkuun on pakattava, että selviämme. Ja mitä sellaista "välttämättömyystarviketta", kuten irtokarkkeja, on pakko tuoda Suomesta, kun Kiinasta ei saa. Kaikki vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan!

Tänään olen vieraillut apteekissa hakemassa yhden satsin tällaisia tarpeellisia Suomi-tuotteita. Farmaseutti huokaili ja yritti olla sekoamatta reseptien kanssa. Alla olevaa kuvaa katsomalla ymmärrätte ehkä farmaseutti-parkaa. Sitä paitsi Budesonidia on vaan 3 kk:n satsi kela-teknisistä syistä. Huomenna haen lisää toisella reseptillä.

Lääkitys kohdallaan?

Lääkkeiden lisäksi mukaan lähtee mm. purkkaa ja xylitol-tabletteja, ne Sini-siivousvälineet, irtokarkkeja, vähän mausteita, F:lle vaippoja ja purkkiruokaa, kirjoja ja dvd:tä...

Tulipa vaan mieleen, että riittääkö se 7 matkalaukkua yhtään mihinkään. Rahdin mukaan kun ei voi laittaa lääkkeitä tai muuta sellaista. Ja vaatteetkin pitäisi mahtua kyytiin.

Muuttomme tulee hoitamaan Niemi-Muuttopalvelu ja tähänastinen palvelu on ollut erinomaista. Tarjouspyynnön jätettyämme meille soitettiin välittömästi. Kotonamme kävi mies arvioimassa rahdin kokoa ja kertomassa pääpiirteet muutosta. Ensi tiistaina tuodaan laatikot, jotka saamme löyhästi täyttää. Varsinaisen pakkauksen hoitaa muuttofirman miehet. Sitten rahti lähtee Niemen tiloihin odottamaan lentolupaa. Kiinan päässä yhteistyökumppani sitten tuo ja jopa purkaa kuorman. Kätevää!

Matkalaukkuostoksia

Meidän 5-henkinen poppoo on tehnyt viime matkat 3 matkalaukulla (+2 matkatrolleyllä, lastenvaunulaukulla, kolmella repulla...). Nyt oli pienen laskutoimituksen jälkeen todettava, että matkalaukut eivät riitä. Toisen laskutoimituksen jälkeen totesimme, että handlaamme 7 matkalaukkua:  meidän perhe kulkee siis tullin läpi kahden matkalaukkukärryn voimin, joista kumpaakin laitetaan 3 matkalaukkua ja lastenvaunukassi (yksi kassi lastenvaunuille ja toinen turvaistuimelle). Näitä työntävät vanhemmat. Keskimmäinen lapsi saa vedettäväkseen matkatrolleyn ja kannettavakseen repun. Vanhin lapsi saa reppunsa lisäksi yhden matkalaukun vedettäväksi. Meillä vanhemmilla on sitten noiden kärryjen lisäksi yksi taapero Manducassa roikkumassa, reppu tai kaksi ja hoitolaukku. Myönnettäköön, että tämä karavaanisuunnitelma ei juurikaan kestä kiukuttelua, kakkavahinkoja tai muuta äkillistä...

No, luottaen siihen, että suunnitelma toimii, olemme nyt ostaneet ne neljä uutta matkalaukkua ja maksaneet Finnairille kahdesta ylimääräisestä matkalaukusta á 50 €. Yritän muistaa ottaa kuvan karavaanistamme, jos jonkun kaulaan vaan mahtuu kamerapussi roikkumaan...

Olen myös jatkanut hyvin alkanutta verkostoitumista. Olen ollut yhteydessä lastemme tulevien koulukavereiden äiteihin. A:n ikäiset suomalaistytöt jopa asuvat samassa Compundissa kanssamme. Sekä nejännellä että kolmannella on suomalaispojat, joista J varmasti saa kavereita. Todella helpottavaa.

Verkostoituminen

Monilta jo kokeeneemmilta maailmanvalloittajilta olen saanut neuvon verkostoitumisesta. Läheisen kollegan (Kiitos H.) sanoja lainatakseni uudet ystävät Shanghaissa tulevat korvaamaan komennuksen ajaksi sen kotoisan tukiverkon. Niinpä olen yrittänyt verkostoitua!

Suureksi ilokseni Koti Koivujen Katveessa on lähdössä nyt samaan aikaan Shanghaihin ja perhetilanne on hyvin samankaltainen kolmine lapsineen ja ekaluokkalaisineen. Mukava tietää, että lähistöllä on joku, joka on samassa elämäntilanteessa ja joku jonka kanssa näitä asioita voi käydä läpi shoppailun ;) ja kahvikupposen lomassa.

Lastemme tulevalta koululta sain koulun suomalaisen opettajan yhteystiedot. Hänen monista vinkeistään olen kovin kiitollinen. Ja tuntuu myös hyvältä, että lapsilla on koulussa joku, joka ymmärtää heitä.

Shanghain suomalaiset tarjoavat mentorointia uusille tulijoille tulijan asuinalueen mukaan. Olen ilmoittanut perheemme halukkuudesta moiseen apuun.

Shanghain expat äideillä on kansainvälinen Shanghai Mamas -yhteisö. Täytin myös heidän hakemuslomakkeensa. Omasta compoundistani pitäisi löytyä jäsenistöä ja heillä on mm. perjantai-kahvit yms. tuikitarpeellista toimintaa.

Täällä Suomessa olemme saaneet arvokkaita neuvoja Shanghaista hiljan palanneelta perheeltä. Ja heiltä saimme myös todella auttavaisen ja englantia osaavan autonkuljettajan.  Kiitos myös Nokialle!

Tässä vielä tunnelmia eiliseltä Lintsi-reissulta. Täytyyhän sitä muutakin tehdä kuin valmistella lähtöä. Täytyy sanoa, että lapset yllättivät rohkeudellaan. A sai ekakertaa 120 cm:n rannekkeen ja paineli intopiukeena Salamaan, Tulirekeen ja muihin hurjiin laitteisiin. Hävettää, mutta minä en uskaltanut seurata näihin mukana. J taas sai 140 cm:nä mennä mm. Kieputtimeen, Kieppiin ja Rakettiin. Ei tarvinne sano, että myös nämä minä jätin väliin.

Kieputin

Hurjakuru, jonne minäkin uskalsin

F nautti kauneusunista