torstai 6. maaliskuuta 2014

Leipuri Hiiva



Juuri Shanghaihin muutettuamme oli pakko tehdä reissu Carrefouriin täyttämään perusruokatarpeet kaappiin. Siis kaikki sellaiset, mitä nyt kotona aina on: mausteet, jauhot, öljyt ynnä muut. Jauhoiksi ostin tuolloin perusvehnäjauhoja, joiden valmistajan logona on kalan kuva. Pian havaitsin, että jauhot haisivat homeelle. Vaikka maku oli ihan kunnossa, pussi päätyi sisältöineen jätesankoon.

Sittemmin sain vinkin jauhoista, jotka toimivat hyvin eivätkä haise homeelle. Siitä lähtien olen käyttänyt kaikkeen leivontaan näitä jauhoja.



Viime viikonloppuna istuimme ystäviemme kanssa meillä kahvipöydässä, leipomusteni äärellä. Siinä tuli sitten puheeksi ensin tavallisten irtoavien riisien löytämisen vaikeus ja siitä edelleen jauhot. Alan ammattilainen päivitteli, että on niin hankala löytää ihan tavallisia vehnäjauhoja, joihin ei ole lisätty mitään.

Lisätty mitään? Mitä tarkoitat, ihmettelin minä. Ystäväni, oikea alan ammattilainen, kertoi, että monissa jauhoissa on lisättynä kuivahiivaa tai leivinjauhetta valmiiksi. Aloin huolestua, että johdattiko kenties kakkuni vieno hiivan sivumaku keskustelun näille uomille. Itse en ole koskaan maistanut käyttämissäni jauhoissa mitään erikoista, mutta ammattilaisella onkin paljon herkempi maku...

Kaivelin käyttämäni jauhopaketit pöytään ja kiinankielinen ystäväni tavasi pakettien kylkiä. Ja niin siinä sitten selvisi, että tämä leipuri on käyttänyt reilun puolentoistavuoden ajan kakkujen ja muiden leivontaan kuivahiivalla ryyditettyä jauhoa... Siis olen todellinen Leipuri Hiiva!

No olihan se pitänyt ostata tietysti lukea paketin kyljestä, jossa selvällä kiinan kielellä lukee "Itse-nouseva jauho"


自发粉   Zìfā fěn   Itse-nouseva jauho




Ja tarkemmin pakettia tavatessa selviää sen sisältävän kuivahiivaa.


(干) 酵母    (Gàn )   jiàomǔ     (Kuiva)hiiva

No, asiantuntijoiden johdattelemina totesimme, että hiivahan ei kylmässä kakkutaikinassa toimi ja kuolee uunissa, joten rakenteellista haittaa ei tämän käytöstä liene. Ammattilainen tiesi kuitenkin, että kuivahiiva maistuu tuorehiivaa voimakkaammin, joten pyydän nyt julkisesti anteeksi, jos leipomuksissani on ollut ikävä hiivan maku!

Sämpylätaikinaan olen lisännyt hiivaa itse, mutta ehkä pahan hiivaisen maun on estänyt se, että vehnäjauhon lisäksi käytän aina myös ruisjauhoja ja kaurahiutaleita. Niinpä hiivaa ei ole kuin ehkä puolitoistakertainen määrä normaaliin verrattuna.

Ayin olen aina pyytänyt ostamaan tuota jauhoa ja kun se on ollut lopussa on Ayi etsinyt korvaavan tuotteen -tietysti hiivalla ryyditettynä, kuten rouva haluaa... Omia kokkailujaan varten hän oli ostanut toista laatua samalta valmistajalta. Ilman hiivaa...



Tänään kerroin mokani myös hänelle ja sovimme, että hän ostaa jatkossa hiivattomia jauhoja.

6 kommenttia:

  1. Joka päivä oppii jotain uutta. Varmaankin leipomisesi ovat maistuneet aivan hyville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisi, niin voihan tämän tötöilyn ottaa vain opin ja kokemuksen kannalta, positiivisessa hengessä ;) Nooh, ei niissä sentään mitään myrkkyä (kai??) ollut :)
      Mia

      Poista
  2. Kiitos Mia tiedosta! Olen myös aina ostanut juuri tuota vehnäjauhoa sinisessä pussissa : ) En kylläkään ole käyttänyt sitä kun pullan tekoon, mutta todellakin todellakin hyvä tietää ; D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virva, ei kestä. Kiva kuulla että tästä reippaan puolen vuoden mokasta on nyt hyötyä SH:n kanssasisarille ;)
      Leipomisen iloa sinne joen toiselle puolen!
      Mia

      Poista
  3. Mia, eivät ne sinun leipomuskesi todellakaan maistuneet hiivalta, vaan tosi hyviltä. Ehkäpä jauhoista ei kannatakaan ressata. Mitäpä jos, oikea pikantti maku kakkutaikinaan syntyykin juuri hiivasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. L-M, kiitos kannustuksesta ja kiitos ohjauksesta oikeille urille näissä leipomisasioissa :) Nyt on ainakin käytössä oikeat jauhot!

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.