Museum of Contemporary Art, MoCA Shanghai

Tänään päätin tehdä aamupäiväreissun Shanghain Museum of Contemporary Artiin (MoCA).

Museon osoite on Nanjing Lulla, mutta itse asiassa museo on People's Parkin sisällä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: reippailua puistossa ja museokäynti.

MOCA
中国上海南京西路231弄
People's Park, 231 Nanjing West Road

People's park on mukava vihreä keidas keskellä kaupunkia. Kiinalaiset puistot poikkeavat kotoisasta Kaivopuistosta, sillä ison vihreän aukean sijaan puisto on täynnä pieniä polkuja, joilla voi nauttia omasta rauhastakin.

Mocan edessä kasvaa kaksi isoa kanttarellia (?). Ainakin minulle ne toivat heti mieleen kanttarellin ja Suomen. Ja näihin kanttarelleihin ei loppununut Suomi-tunnelma. Täällä Shanghaissa on nimittäin parhaillaan menossa Radical Desing Week (RDW), joka on rinnakkaistapahtuma World Design Capital Helsinki 2012:lle. Viikon tarkoituksena on tuoda kiinalaisten tietoisuuteen suomalaista designia.

Mocassa oleva näyttely onkin nimeltään Design Colours Life -Contemporary Finnish Design and Marimekko. Sitä pääsee katsomaan 27.10. - 7.12.2012.

Marimekko ei varsinaisesti kuulu suosikkeihin, unikot ja muut räikeät kuviot ovat hiukan liikaa minimalistiselle maulleni. Oli silti tosi kotoisa tunnelma nähdä Marimekon kankaita täällä keskellä Shanghaita.

Kiinalaiseen Nuku-missä-vain -kulttuuriin sopivia säkkituoleja Marimekkokuosein

Tasaraitapaitoja

Minä jätin omat Iittalani Suomeen, kun en viitsinyt raahata niitä mukaan. Olisi se kuitenkin kiva tarjota vieraille ateriat ja kahvit suomalaisista astioista. Ehkäpä nyt tekisin toisin ja ottaisin astiat mukaan.

 

 

Eero Aarnion Tuplakuplat ja Svan koristavat suomikotiamme. Olisin halunnut kiinakotimme olohuoneeseen ison tuplakuplan, mutten tiedä, saako sellaista täältä. Kylläpä se näyttää hyvältä!

Tiia Vanhatapion puuvillaiset lastenvaatteet (vanhatapio.fi) olivat minulle uusi tuttavuus. Tosi kivannäköisiä! Kiva, että museossa on esillä myös nuorten suunnittelijoiden töitä.

Nämä kauniit mekot ovat monien Marimekonkin printtikankaiden suunnittelijan Vuokko Eskolin-Nurmesniemen käsialaa. Näistä yksinkertaisista printeistä minäkin tykkään kovasti.

Ilkka Suppanen on tehnyt näyttelyyn upean jääveistosta muistuttavan lasivadin. Ottaisin sen oitis olohuneeseeni, jos vain saisin. Ikävä kyllä kuva ei tee lainkaan oikeutta vadille. (suppanen.com)

Mari Isopahkalan Lapponialle suunnittelema Pisara koru on aivan upea. Senkin ottaisin oitis matkaani, jos vain saisin! (mariisopahkala.com)

 

Nathalie Lahdenmäen suunnittelema astiasto sopii loistavasti aasialaiseen maailmaan. (www.nathalielahdenmaki.fi)

 

Kun puhutaan suomalaisesta designista, on selvää, että myös kännykät ja niihin liittyvät härpättimet täytyvät olla esillä.

Minna Parikan suunnittelemasta Utopia collection -kenkämallistosta poimin nämä punaiset väripilkut. Kiinalaiset naiset tuntuvat pitävän erityisen korkeista koroista, joten tämä mallisto löytää varmasti ostajia myös Kiinasta. (www.minnaparikka.com)

 

Löytyihän täältä saunajakkarakin. Tai synnytysjakkara, kummin vaan.

Tämä Klaus Aallon suunnittelema City Boy PicNic-grilli olisi kätevä täällä Kiinassakin, kun meillä ei ole omaa puutarhaa. Tosin kunnon grillimakkaraa täältä Shanghaista on turha odottaa löytävänsä... ( www.aaltoaalto.com )

Samuli Naamankan Jiella Hanging Chairissa olisi ihana ottaa päivunet.

 

Kirsti Taiviolan Aarre-valaisimet meinasin jotenkin tuplakuplan lumoissa ohittaa. Uudella kierroksella ymmärsin jujun. Valo heijastaa "aarrelaatikon" kanteen erilaisen kuvion. Toimivat varmasti hienosti julkisessa tilassa. ( kirstitaiviola.com )

 

Jopot sopivat tänne erinomaisesti, sillä täällä pyöräillään paljon... välillä henkensä kaupalla.

 

Kotoisia näkymiä. Tällaisten sähköpylväiden ohi tulee aika ajoin huristeltua kotona.

 

 ... ja näissä tulee istuttua.

 

Laitoin vielä kiitokseni kotitunnelmista näyttelyn vieraskirjaan.

 

 

Taudin häätö

Syksy tekee tuloaan ja lämpötila on yhtäkkiä pudonnut syksyiseen kahteenkymppiin ja allekin. Tänään viileyden tunnetta on tehostanut viima ja sade. Sade sinänsä on tervetullut ilmanpuhdistaja.

 

 

Toinen syksyn merkki lienee syysflunssa. A alkoi aivastella ja yskiä viikonloppuna. Minä nostin astmalääkeannostusta. Ayilla oli omat kikat: päärynä on oiva lääke yskään. Yritin kohteliaasti vain todeta, että kyllä me silti nostamme astmalääkeannostusta. Jäi päärynät hakematta, vaikka ei niistä varsinaisesti haittaakaan tietysti ole.

 

 

Sen sijaan, kun Ayimme, yritti itsepäisesti vakuutella minut antamaan banaania ja taas sitä päärynää ummetuksesta kärsivälle taaperolle, pyöräytin jo hiukan silmiäni. Let's me try. No, I won't let you try. Never banana if stools are hard. Let's me try banana, ayi yritti uudestaan. Hän viisveisaa siitä, että minulla on kolmen lapsen kokemus ja korkeakoulututkinto länsimaisen terveydenhuollon alalta. Let's me try.

 

 

Haluan nyt painottaa, että hän on aivan ihana, ahkerasti työtä tekevä, tunnollinen ayi. Hoitaa nätisti lapsiamme ja kokkaa hyvää ruokaa. En vaihtaisi häntä toiseen. Silti, joka päivä ei ole ruusuilla tanssimista.

 

 

Kun banaani-keskustelumme sai uuden käänteen eilen, oli äänessäni jo ärtymystäkin. Taaperolla vatsa meni jostain syystä ruikulille. Minä hoidin pientä masua banaanilla ja Floridalilla, jota raahasin Suomesta mukaan. Apu näistä ei ollut salamannopea ja uutta satsia pukkasi vaippaan. Kun siinä sitten yritin taiteilla valuvien lietteiden kanssa ja pestä kiljuvaa lasta kylpyammeessa, totesi Ayi: "Planana no good if prrr prrr (Planana = Banaani, Prrr Prrr = ripuli). Let's me try... In China..." Tässä kohtaa olin itsekin läpimärkä, likainen vaippa valui lattialla, taapero huusi ja minä sanoin: I don't care how you treat diarrhea in China, I rely on Western medicine. And, she didn't even eat the banana...

 

 

Keskustelumme loppui tähän. Tällä erää... Ystäväni ovat kertoneet, että kiinalaiset tietävät vaan kaiken paremmin, joten siihen on totuttava. Viis kokemuksesta tai tutkinnoista, ne eivät merkkaa mitään.

Kalvosulkeiset

Täällä Shanghain kadulla kulkiessa näkee paljon tanssivia tai esim taijita harrastavia ryhmiä. He kokoontuvat katujen varsille ja puistoihin. Ja välillä tuntuu, ettei täällä juurikaan harrasteta itsekirtiikkiä tai häpeän tunnetta. Sinänsä ihailtavaa, miten lapsenomaisella ilolla kaikki osallistuvat näihin liikuntahetkiin.

Tässä eräänä aamuna vein lapset kouluun, kuten aika ajoin joudun tekemään, kun S:lla on aikainen asiakasmeno tai työmatka. Paluureitillä ajamme aina yhden puiston ohi, jonka edessä on erilaisia harrastajia. Viime kerralla näin elämän ehtoopuolella olevia rouvia tanssimassa viuhkojen kanssa. Usein siinä on myös vanha herra tekemässä hallittuja liikkeita miekan kanssa. Harmi, ettei minulle ole tallentunut yhtään kuvaa näistä.

 

Monta kertaa olen myös nähnyt, kun jonkun yrityksen koko henkilökunta pelmahtaa kadulle. Liekö kyseessä taukoliikunta tai yhteishengen kohotus, mutta hauskaa heillä näyttää olevan. Tässä kotikadullamme joukko jumppasi ja jorasi kiinalaisen popin tahdissa. Olikohan managerin tehtävä tässäkin johtaa joukkoa?

 

Omalla compoundillammekin näkee aika ajoin kunnon kalvosulkeisia, jossa työntekijät seisovat suorissa riveissä totisina. En tiedä, mikä näiden tarkoitus on, mutta kauan tämäkin kalvosulkeistapahtuma kesti. Tämä kuva otettiin, kun menimme ulos F:n kanssa ja noin tuntia myöhemmin väkeä seisoi edelleen rivissä. Tosin osa oli jo vapautettu tästä tapahtumasta.



Halloween

Täällä Halloween tuntuu olevan iso juhla. Ei siksi, että kiinalaiset olisivat omaksuneet tämän juhlan kansallispäiväkseen vaan siksi, että täällä on paljon amerikkalaisia, jotka juhlivat ahkerasti halloweenia. Ja kyllä paikallinenkin väestö osallistuu juhlintaan innoissaan.

 

 

Lapsilla oli koululla halloween juhla perjantaina ja valmistelimme puvut edellisenä iltana. F:llekin oli hankittu puku, sillä juhlat olivat vasta koulun jälkeen ja tarkoitettu koko perheelle.

Vaatetuksia hankittiin niin Carrefourista, jossa oli valtaisa Halloween-osasto, kuin ihan tuosta meidän lähimarketista Times Grocerysta.

J:n paholaispuku oli itseasiassa matkannut tänne rahdin mukana. Otimme hiukan roolivaatteita lapsille Suomesta mukaan.

 

Ennen koulun juhlaa meidät vanhemmat oli kutsuttu avustamaan lasten pukemisessa. A:n luokassa askarreltiin tällaisia veikeitä hämähäkkipäähineitä, kun saavuin paikalle.

Kun tamineet oli saatu päälle, alkoi paraati. Lapset marssivat vanhempien eteen puvuissaan lavaa pitkin kuin muotinäytöksessä konsanaan.

Joukossa oli niin hirvittäviä otuksia...

 

 

...kuin kimaltelevia prinsessoja ja keijujakin.

 

 

Sen jälkeen lapsille jaettiin pussit ja he saivat kiertää tehtäväpisteitä, joista suoriuduttaan lapset saivat pusseihinsa karkkeja. Trick or Treat.

 

 

 

Käynnissä oli aikamoinen kaaos, kun lapset sinkoilivat sinne tänne karkin perässä. Me vanhemmat ja perheen pienimmät yritimme pysyä pois jaloista.

 

Kerään aina kummeksuvia katseita, kun kerron, että Suomessa Halloween ei ole mikään iso juttu. Ja todellinen hämmästys aiheutuu siitä, kun kerron, että hiukan vastaava tapahtuma meillä on pääsiäisen virpominen. Siis pääsiäisenä?? Noitia?? Really?!

Lauantaina compoundillamme oli myöskin Halloween-juhla. Seurasimme ikkunasta tapahtuman valmistelua.

Lapset halusivat sinne käymään, joten pistimme tamineet päälle ja lähdimme katsomaan tapahtumaa. Ihan hirveästi siellä ei mitään tapahtunut ja juonto oli kiinaksi, joten palasimme pian takaisin kotiin.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa yhden japanilaisen naapurini organisoima Trick and Treat -tapahtuma täällä compoundillamme. Ilmoitimme lapset mukaan joukkoon.

 

Kokoonnuimme Halloween-tamineissa talomme ala-aulaan. Muiden talojen lapset tekivät samoin omissa taloissaan.

 

Mukaan lähteneet perheet lahjoittivat aulassa seisoville vapaaehtoisille kasan karkkia lapsille jaettavaksi.

Kukin Halloween-kulkue lähti liikkeelle omalta taloltaan ja kiersi sitten kaikki mukana olleet talot. Vapaaehtoiset jakoivat lapsille karkkia.

Oli hauska nähdä, kuinka paljon ihmisiä oli lähtenyt mukaan. Mukana oli niin pieniä vauvoja kuin teini-ikäisiäkin lapsia. Ja kaikilla oli hienot puvut päällä.

 

Ja karkkisaalis oli valtava. Luulen, että tästä riittää muutama karkki äidillekin...

 

Kukkamarkkinat

Minä rakastan kukkia. Etenkin valkoisia leikkokukkia. Suomessa tulppaaniaikaan ostan aina uuden nipun valkoisia tulppaaneja edellisten kuihduttua. Muutoin leikkokukkia tulee kuitenkin ostettua harvemmin, sillä niiden hinta on sen verran korkea.

Täällä Shanghaissa on minunkaltaisellani kukkaihmisellä kissanpäivät, sillä leikkokukat ovat täällä huomattavasti Suomen hintoja edullisempia.

Ostankin täällä melko usein tuoreita kukkia maljakkoon.

Kukkia saa monesta paikasta. Jingqiaon Carrefourin edessä on monta kukkakauppiasta, joista yksi on autonkuljettajamme tuttu. Häneltä ostan usein kauppareissullani. Kimppu liljoja maksaa n. 40 RMB ja mukaan lähtee aina joku kimppu tai kukkanen kaupanpäälle.

Tässä ihan meidän kotitalomme nurkalla on myös kukkakauppa, jossa usein käyn ostamassa kimpun tai pari.

Kuitenkin kaikkein mieluisin kukkien ostospaikka on valtavat kukkamarkkinat. Kukkamarkkinoita on useampia täällä Shanghaissa. Minä käyn tässä "kotikulmilla" Pudongissa olevilla kukkamarkkinoilla.

Kukkamarkkinat Pudong
中国上海浦建路620弄
620 Pu Jian Lu

 

Täällä on valtava määrä leikkokukkia kaikissa väreissä. Vierivieressä on pieniä kojuja, joiden myyjät taiteilevat valtavia kukka-asetelmia näytille.

 

Kukkamarkkinoilla on myös valtava määrä ruukkuja ja koriste-esineitä. Leikkokukkien lisäksi, viereisessä rakennuksessa, on monenlaisia ruukkukukkia.

Minä pidän orkideoista, joita täältä saa varsin edullisesti. Esimerkiksi pienikukkainen kaksivanainen orkidea maksaa n. 30 RMB ja valtava yksivanainen orkidea 45 RMB.

Viime kerralla mukaani lähti lempikukkiani: valkoisia kalloja, valkoisia liljoja sekä valkoinen orkidea.

Kukkakimput kääritään ihaniin paperikäreisiin, joissa ne on mukava ojentaa vaikka lahjaksikin.

Viimeksi mukaani lähti myös näitä 10 RMB:n kimppuja. Kukat lienevät jokin jasmiinilajike, sillä tuoksu muistuttaa jasmiinia. Yhden kimpun sai A huoneeseensa ja toisen laitoin kylpyhuoneeseen hyvää tuoksua levittämään.

Valitsemani orkideat istutettiin ruukkuun ja kokonaisuudessaan tämä neljävanainen orkidea ruukkuineen ja istutuksineen maksoi 100 RMB.

 

Kallat maksavat 6 RMB kappaleelta. Tykkään kovin kallojen minimalistisesta ulkonäöstä ja mielestäni ne eivät kaipaa rinnalleen kuin kauniin, yksinkertaisen maljakon.

 

 

Liljat maksavat n. 10 RMB kappaleelta. Suomessa lilja maksaa usein n. 6 euroa kappaleelta, joten hinta täällä on todellakin paljon edullisempi.

Välillä minäkin ostan värillisiä kukkia. Näissä kaksivärisissä neilikoissa oli todella kaunis lila sävy.

A on myös ihastunut kukkiin ja haluaa omalle pöydälleen tuoreita kukkia. Nämä ruusut hän valitsi ihan itse.