Ajattelin, että voisin päivittää hiukan taas, mitä otimme mukaan Kiinaan Suomesta viime vierailultamme. Koska mukana tulivat myös lasten joululahjat, oli tila... nooh... varsin rajallinen. Ostimme kylläkin pisteillä yhden ylimääräisen laukun, jotta kaikki ruisleipä saatiin mahtumaan. Heh, minua on lähinnä naurattanut ruisleipä laukussa matkalle lähtevät ihmiset ja katsokaa, tähän on tultu. Minkäs teet, ruispuikulaa on saatava.
Purkka- ja xylitoltablettivarastot täydennettiin tietenkin. Toki hampaista pidetään suomalaisella innovaatiolla huolta ulkomaillakin. Jotain purkka, joka ilmeisesti sisältää xylitolia, löytyy myös Carrefourista, mutta me haluamme suomalaista. Ja pienelle nuo Herra Hakkaraisen -tabletit ovat hyviä: eivät huokoisen rakenteensa johdosta luiskahda helposti kurkkuun
Ja näitä - Makuunin irtokarkkeja - on kuulkaa täällä Kiinassa kaivattu kovin. Saahan täältäkin jotain karkkia, mutta ei mitään Makuunin irtokarkkien veroista! Ja tyttönen Makuunin kassalla myi meille silmääkään räväyttämättä kaksi laatikollista karkkia. Minä selittämään, no mutku me asutaan Kiinassa...
Kalkkia ja D-vitamiinia popsitaan suositusten mukaan täälläkin. Ja kalkin kohdalla: erityisesti täällä.
Vaikka Nancylta saakin ihan hyvää ruislimppua, kaipaa sitä kuitenkin niitä suomalaisiakin makuja. Ruisjutuista kevyitä ja pitkään säilyviä tuotteita ovat ruischipsit ja hapankorput. Näkkileipää ei kannata kuljettaa mukana: Ikeasta saa pyöreitä näkkileipiä ja jopa lähikauppamme myy Vaasan&Vaasan näkkäriä.
Ja pakastin on survottu täyteen Ruispuikulaa. Ah miten ihanalta maistuukaan paahtimen kautta lautaselle päätyvä, Oltermannilla kuorrutettu puikula!
Aika ajoin reissunpäällä tarvitaan nuorimmalle näitä vauvanruokia. Ja täällä valikoima on järkyttävän huono ja lisäksi hinnat ovat järkyttävän kalliita. Eikä nuorimmainen sitä paitsi ole suostunut yhtään kotiin kannettua, kiinasta ostettua purkkia syömään. Kyllä siinä äitiä vähän itkettää, kun heittää roskiin viisikin euroa maksanutta purkkia, josta pikkuneiti on syleskellyt ensin puolet pöydille. Mukaan pakataan siis aina kasa purkkeja. Ne vievät valtavasti tilaa ja lasipurkkien johdosta painavatkin kamalasti, mutta minkäs teet.
Kylmätuotteitakin tänne kannetaan. Tätä kuljetusta varten kulkee mukana kasa kylmäkalleja kylmäpussukassa.
Juustoja ja leikkeleitä! Ne ovat täällä kalliita ja usein pahan makuisia. Kevyttuotteita on myös todella vähän saatavilla. Mukaan otimme Oltermannia ja muutamaa meidän perheen suosikkia.
Ja tietysti kaikenlaisia herkuttelujuustoja kulki matkalaukussamme. Kyllä täältä sinihomejuustoa saa, mutta aika kalliilla eikä se ole Aurajuuston veroista.
Suomalaista suklaata otimme myös mukaan. Emme ole suklaan suurkuluttajia, mutta kyllä sitä vähän täytyy olla. Täältä kyllä saa suklaata ja monenlaistakin. Ikeasta saa Marabou-tyyppistä levysuklaata pähkinällä ja ilman. Fazerin suklaat ovat silti parempia.
Lahjaksi ostimme kasan suomalaisia Gourmet-suklaita, lakka- ja vodkakonvehteja, mustikkalakua... Joskus aina kaipaa pientä suomalaista lahjaa, jonka antaa.
Nämä saavat nyt toimittaa sellaisen virkaa.
Olisimme halunneet tuoda esimerkiksi Kivi-tuikkuja ja vastaavia lahjoiksi, mutta ne eivät yksinkertaisesti mahtuneet enää matkaan. Ehkä ensi kerralla.
Mausteita meillä olikin täällä jo vaikka kuinka paljon: kanelia (jota itse asiassa saa kyllä Shanghaistakin), kardemummaa, kotimaisia liemikuutioita, kotimaisia maustesekoituksia, kuivattua tilliä ja muita yrttejä. Niitä emme juurikaan tuoneet siis nyt. Tykkään kuitenkin käyttää punaviinikastiketta pohjana - ikään kuin mausteena - uuniliharuuille. Otinkin muutaman paketin mukaan.
Kaakaota ja kahviakin täältä saa mutta maku ja hinta pistävät pään pyörälle. Oboy-kaakao on myös oiva keino saada isommat lapset juomaan maitoa, josta eivät pelkälleen täällä pidä lainkaan.
Karjalanpiirakoita ja muita ruisleivonnaisia varten toimme myös ruisjauhoja. Niitäkin saa varmasti Shanghaista, mutta kalliilla eikä saatavuus ja leivontaominaisuudet ole aina taattuja. Muista leivontatarvikkeista mm. kuivahiivaa ja vaniljasokeria meillä olikin jo varastot pullollaan. Niitä on kuitenkin täältä hankala tai jopa mahdoton löytää.
Kosmetiikkaa täältä toki saa. Etiketin kiinalaisista merkeistä sisältöä saa vain arvailla. Ja kun myyjien kielitaitokin on usein olematon, voi olla mahdoton saada selville, sisältääkö jokin tuote esimerkiksi valkaisevaa ainetta -ainetta jota valmiiksi valkoinen naamani tuskin kaipaa lisää. Olen myös huomannut, että usein kosmetiikka, ainakin tuontikosmetiikka on aika kallista. Lisäksi on mukava käyttää tuttuja aineita.
Meillä on siis oivat varastot
shampoita, hiuslakkoja, saippuoita ja kosteusvoiteita. Ja muutaman Kiina-kokemuksen perusteella
täällä ja
täällä varauduin myös muutamalla
hiusvärillä.
Hammastahnat ovat olleet täällä skandaalien kohteena, joten ne kulkevat edelleen Suomesta tänne Kiinaan. Dödöjä täältä saa, mutta koska kiinalaiset eivät tunnu dödöä käyttävän - minkä ihan jo aistinvaraisesti voi usein huomata - niiden saatavuus ei aina ole taattu. Carrefourissa niitä on toisinaan, samoin Watson'silla.
Aurinkorasvat tuodaan myös Suomesta. Kiinalaiset suojautuvat auringolta vaatteilla ja varjoilla eivätkä juuri vietä aikaansa auringossa, niinpä rasvoille ei ole tarvetta. Enkä myöskään usko, että keskustelu siitä sisältääkö voide kemiallisen vai fysikaalisen suojan, onnistuisi myyjän englannintaidoilla sen enempää kuin minun kiinantaidoillanikaan.
Shanghain vesi on myöskin armoton. Olen aivan varma, että juuri sen vuoksi olen havaitsevinani "rypynalkuja" kasvoillani. Niinpä taistelu Shanghain vettä vastaan on alkanut joukolla kotoa tuotuja voiteita.
Mukaan olisin edellä mainitsemieni Suomi-lahjojen lisäksi halunnut ottaa enemmän maitotuotteita ja juustoja, kermoja, tuorejuustoja, leivontaan käytettäviä valmisteita, rahkoja... Mutta tila on rajallinen eivätkä ne säily pitkään. Niinpä täältä on vaan etsittävä korvaavia tuotteita tai selvittävä ilman.
Meillä on täällä myös paljon suomalaisia kirjoja ja dvd:tä koko perheelle. Muutama tällainen kuitenkin tuli nytkin mukaan. Ne ovat tärkeitä jo ihan lasten suomenkielentaidon kannaltakin. Ja onhan se itsellekin kiva lukea suomeksi ja katsoa suomalaisia elokuvia.
Näillä on selvittävä ensi kesään. Pientä täydennystä sentään saattaa olla tiedossa kevään vieraiden mukana.
