Lounaskekkerit

Lapsilla oli taas tänään lyhyt päivä koulussa vanhempi-opettaja -tapaamisten takia, joten leikkimisaikaa oli iltapäivällä poikkeuksellisen paljon. Niinpä kutsuimme meille J:n ruotsalaisen kaverin ja A:n jenkkikaverin sekä hänen äitinsä ja pikkuveljensä.

 

Lyhyen päivän takia koululla ei ollut lounasta, joten pyysin Ayimme laittamaan meille lounasta. Ja Ayi laittoi! Pöytä oli pullollaan herkkuja vieraitamme varten.

 

Tänään lounas oli ehkä enemmän fuusiokeittiötä kuin täysin kiinalaista ruokaa. Mutta nämäkin kaikki ovat Ayin reseptejä eivätkä minun. Nämä leivitetyt kanafileet ovat lasten suurta herkkua. Ne marinoidaan ennen leivitystä ja ne ovat todella maukkaita.

Kiinalaiset kasvikset ovat vaan niin hyviä. Kiinalaisittain kokattuna kasvikset ovat rapeita, säilyttävät makunsa ja värinsä.

 

Nämä kurpitsajutut (en oikein tiedä, miksi näitä oikeasti kutsutaan, joten olkoon "kurpitsajuttuja") olivat minulle uusi tuttavuus. Sisällä on ihanan mehukasta ja makeaa kurpitsaa. Täytyy katsoa, miten Ayi tekee nämä, jotta osaan sitten itsekin tehdä.

Kanasalaatissa on viinirypäleitä ja rusinoita ja se on todella hyvää.

Oli myös lohisalaattia.

Ja tietysti dumplingeja, Kiinassa kun ollaan.

 

 

 

Meillä oli oikein mukavat lounaskekkerit ja lapsilla oli hauskaa. A:n kaverin pikkuveli on muuten aivan F:n ikäinen ja he olivat vaaleine kiharoineen (no ok, meidän F:n kohdalla kiharanalkuineen...) suloinen parivaljakko. Kävivät kovaa keskustelua kielellä, josta me muut emme ymmärtäneet mitään. Ja vieraiden lähtiessä F antoi uudelle ystävälleen suukon. Suloisia.

 



Parent-Teacher Conference

Meillä oli koululla tänään tapaaminen opettajan kanssa. Tilaisuus on 20 minuutin palautekeskustelu ensimmäisestä neljänneksestä. Oikeastaan tilaisuus on hyvin samantapainen kuin Suomessa vanhempainvartit.
 

Perheille, joissa on useampi lapsi, oli eri opettajien tapaamiset järjestetty peräjälkeen, mikä helpottaa suuresti, kun meilläkin koululle on puolentunnin ajomatka.
 

Tapaamisten vuoksi koulupäivä oli lyhyt. Kiirehdin hakemaan lapset koulusta ja vein heidät pikaiselle lounaalle KFC:hen. Siellä sain kokea oikein perinteistä kiinalaista töykeyttä, kun kaksi seuruetta marssi jonossa ohitseni. Minua on kuitenkin aivan turha ohittaa! Ilmoitin herraseurueelle äkäiseen sävyyn jonon järjestyksen ja siirsin heidät hihasta vetäen taakseni. Kyselin vielä, että eikö nuorilla herroilla ole mitään tapoja... Äänensävyni lienee ainoa, mitä pojat keskustelusta ymmärsivät, että siinä mielessä meni hukkaan kyllä tekstin sisältö.
 

Tämän jälkeen siirsin minut ohittaneen neitosen taakseni vaikka hän oli jo tilaamassa. Kassaneiti poisti neidin ostokset kassasta ja alkoi sitten palvella minua. Nih, minuahan ei ohiteta!
 

Pikalounaan jälkeen palasimme takaisin koululle. Suuri suunnitelmani oli, että neiti F nukkuisi tapaamisten ajan. Neiti F:pä päätti vähät välittää suunnitelmistani ja hän nukahti jo menomatkalla autoon ja heräsi pirteänä kuin peipponen saapuessamme koulun pihalle isompia lapsia noutamaan. Onneksi olin varautunut emergency-rusinoilla ja niitä sitten tarjoilin F:lle hövelisti tapaamisten ajan. Pahoittelut vaan siitä rusinavanasta, jonka jätimme jälkeemme koulun lattioille...
 

Tapaamiset menivät mukavasti. Tapasin molempien lasten luokanvalvojat, jotka vuolaasti kehuivat lapsia amerikkalaiseen tapaan. Yritin onkia joitain huolenaiheita, mutta niitä ei kuulemma ole. Lapset edistyvät englanninkielessä hyvin. Kumpikin uskaltaa puhua luokassa ja vastata kysymyksiin.
 

Tapasin myös ESOL-opettajan, jonka mielestä niin ikää asiat edistyvät hyvin. Kyselin vinkkejä opintojen tukemiseen, mutta se, mitä jo nyt teemme riittää kuulemma hyvin. Me esimerkiksi katsomme leffoja englanniksi ja poimin lapsille aina dialogista muutamia sanoja, joita toistan ja käännän. Näin lapset pääsevät jyvälle juonesta ja oppivat uusia sanoja. ESOL-opettaja oli kanssani samaa mieltä siitä, että suomenkieltä tulee myös tukea. Niinpä luemme iltalukemisiksi suomenkielistä kirjaa. Varsinkin A:lle tämä on erityisen tärkeää, jotta ekaluokkalainen saa vahvan pohjan myös suomenkielelle.
 

Lopuksi tapasin vielä taideaineiden ja liikuntaopettajan. Häneltä sain mm. hyvän vinkin taidekaupasta, jossa on paljon tarvikkeita askartelijoille ja taitelijoille. Siellä täytyy vierailla.

lähdin hyvillä mielin  pois koulusta. Asiat etenevät niin kuin pitääkin.

Ilmaisjakelulehdet

Meillä oli tänään J:n luokan coffee morning Jinqiaossa Kerry Parksiden Baker & Spicessa

Kerry Parkside
中国上海花木路1378弄
1378 Huamu Lu

 

Koska S on työmatkalla, minä hoidin koko revohkamme yönselkään koulumatkalle... tai siltä se ainakin tuntui. En viitsinyt palata reissulta kotiin vain lähteäksemme saman tien tuohon tapaamiseen, joten menin suoraan koululta Kerrylle. Siellä me sitten vietimme F:n kanssa aikaa notkuillen ja näyteikkunoita tutkien. Täällä kun kauppakeskukset avataan vasta kymmeneltä, niin sisään liikkeisiin meillä ei ollut mitään asiaa.

 

Miksei ovet aukene mulle...

F kyllä nautti, sillä hän sai juoksennella rauhassa pitkin käytäviä. Minä taas nappasin mukaan pari ilmaislehteä. Suomessa Hesarin lukeminen kannesta kanteen oli minulle tärkeä päivittäinen rutiini. Tältä osin minulle on jäänyt hesarin mentävä aukko päivärutiineihin. Kaipaan todella lehteäni. Ja nettilehti ei ole ollenkaan sama, sillä haluan hypistellä paperilehteä.

 

Niinpä nappaan aina ilmaisjakelulehdet mukaan. Aina niissä on joku mukava artikkeli luettavaksi. Tai vaikka ei olisikaan, oikean journalismin puutteessa sitä jaksaa kummasti innostua tyhjänpäiväisistä terveysvinkeistä tai jumppaohjelmista, joita ei aiokaan noudattaa.

 

Koululaisten mukana ilmestyy aika ajoin Shanghai Family, jossa on perheellisille expateille suunnattuja juttuja. Leppoisaa luettavaa sekin.

 

Suomikoulussa sain juuri suomalaisen naistenlehden. Ihanaa lukea välillä ihan omallakin kielellä. Täällä ei pidäkään heittää lentokonelukemisiksi ottamiaan suomilehtiä pois vaan pistää kiertoon. Monta expatia saa niistä iloa! Ei niin haittaa, onko muotijuttu tältä vai viime syksyltä tai onko lehti ajantasalla salarakkaiden suhteen. Pääasia, että saa lukea myös suomeksi.

 

Aika ajoin olen ostanut kadulta 2 RMB:llä Shanghai Dailyn. Onhan se kiva tietää, mitä maailmalla tapahtuu. Tai ehkä pitäisi sanoa, että onhan se kiva tietää, mitä Kiinan valtion mielestä maailmalla tapahtuu. Lehti on siis muiden täkäläisten lehtien tapaan valtion sensuurin alla. Mutta yhdistämällä lehden ylen nettisivuihin ja facebookiin on jo kohtuullisesti perillä maailmanmenosta.

 

Shanghai Dailyn saa tilattua kotiinkin edullisesti. Teimme juuri oman tilauksemme netissä. Sivut ovat englanninkieliset ja tilaaminen on helppoa. Meidän ja muidenkin compoundien management voi myös tilata lehden.

 

Pari omituisuutta lehden tilauksessa on. Ennen syyskuuta lehden saa tilata korkeintaan kuluvan vuoden loppuun. Ja tilauksen pitää aina päättyä kuukauden viimeiseen päivään. Miksikö? Ei aavistustakaan, mutta lienee valtion sääntöjä...

 

Hesaria lehti ei korvaa, sillä se on varsin ohut lärpäke. Jatkan siis myös ilmaisjakelulehtien hamstraamista.

Taulu

Tänään oli mukava päivä tiedossa, sillä minulla oli tärskyt Shanghai-ystäväni kanssa. Meillä oli tarkoituksena mennä ostamaan ystävälleni lakanoita tekstiilimarkkinoille Cao'an Lulle (aikaisemmat postaukset tekstiilimarkkinoista). Juuri sopiva päivä ostoksille, sillä eilinen miellyttävä, lämmin sää oli vaihtunut yöllä sumuiseen tihkusateeseen. Iltapäivällä myöskin selvisi, että sumu ei ole suinkaan vesipisaroita vaan saastetta. Ilman laatu muuttui päivän aikana Moderate-tilasta hirveään Hazardous-tilaan.

 

Ilman laadusta saa sensuroitua tietoa täältä ja oikeampaa tietoa täältä.

 

Tekstiilimarkkinathan on valtava rakennus, jossa ovia on 1-8 (ainakin) sekä useampi kerros. Minä olen tehnyt ostoksia lähinnä verhoalueella oven 3 läheisyydessä sekä lakana-alueella ovien 6-4 välillä. Nyt meillä oli hyvin aikaa tutkia ensimmäisen kerroksen muitakin alueita ja markkinoiltahan löytyi hattuja, vöitä, laatikoita ja rasioita, hiushärpättimiä ja tekokukkia... hmm unohdin varmaan jotain...

 

Lakanoiden lisäksi teimme siis muitakin ostoksia. Täytyy sanoa, että seurassa ostosten teko on aina paljon mukavampaa. Ja ostoksia todella tehtiin. Alkoi meidän Buickissa olla ahdasta... No olihan siellä kyydissä meidän kahden simpsakan rouvan lisäksi kaksi pirpanaa turvaistuimineen ja rattaineen. Emme sentään täyttäneet koko autoa pelkillä ostoksilla.

 

Todellinen löytö oli taulu. Oikeastaan ystäväni löysi kaupan minun vaihtaessa F:n vaippoja. Menimme sisään ja kaupassa oli varsin edullisesti tauluja moneen makuun.

 

Minun matkaani lähti tämä moderni ihanuus.

Valitettavasti en saa siitä oikein kuvaa, jossa se näyttäisi siltä kuin luonnossa. Taulu on kehystetty mustalla viilupuukehyksillä, paspis on harmaa. Keskellä on metallinen ...hmmm... no metallinen juttu.

 

Taulu painaa aika paljon (koko 63 cm x 74 cm), joten minun täytyy tilata miehet poraamaan kunnon taulukoukku seinään. Sitä ennen pohdin kuitenkin, että minun pitäisi ehkä ostaa toinen vastaava tämän viereen. Kaksi taulua olisi jotenkin täydellisempi kokonaisuus. Tietää siis uutta reissua tekstiilimarkkinoille...

 

Tämän taulun lähtöhinta oli 650 RMB, tingin sen 450 RMB:hen. Kuitenkin, myyjän hinnanlaskunopeudesta päätellen, olisi taulun varmasti voinut saada halvemmallakin.

 

Ostosten teosta nälkiintyneenä menimme vielä ystäväni opastamana lounaalle  intialaiseen Kebab on the grille -ravintolaan. Sain pitkästä aikaa Palak Paneria ja Naan-leipää. Nam.

 

 

Ravintola sijaitsi Cool Docksissa, jossa on paljon muitakin ravintoloita ja ympäristö on tosi mukava. Täällä meidän  täytyy perheenkin kanssa vierailla.

 

Kebab on the Grille

中国上海中山南路505弄8号

The Cool Docks, Building 8

505 ZhongShan Nan Lu

 

Hotellitarvikemarkkinat

Kävimme eilen illalla keittiöihmisen paratiisissa, nimittäin hotellitarvike-markkinoilla.

 

Shanghai Hotel Equipment Co

中国上海澳门路345号 (靠近江宁路)

AoMen Lu  345 (Near JiangNing Rd.)

 

 

Nämä markkinat ovat oikeastaan valtava varastomyynti. Kerroksia on neljä ja hallit ovat valtavia. Täällä myydään kaikkea mahdollista ravintoloihin ja hotelleihin.

 

 

 

Hinnat ovat valtavan edullisia, jopa vain murto-osa Suomen hinnoista. Täällä voi siis tehdä todellisia löytöjä keittiöön.



 

Hypistelin tätä hedelmävatia, mutta se jäi hyllyyn. Hinta ei tainnut olla kuin pari euroa.

 

Myös näitä upeita katelautasia ihailin. Hintaa niillä oli vajaa 15 euroa kappaleelta. Ne olivat todella painavat. Nämäkään eivät kuitenkaan lähteneet matkaan... ainakaan vielä.

Paljon lähti kuitenkin mukaan! Ostin tällaiset kastikekulhot, kahta eri kokoa parilla eurolla.

Pari tällaista lasista tarjoiluastiaa lähti mukaan huimalla vajaalla neljällä eurolla.

Kahvikuppeja meillä ei vielä ollutkaan. Ostin kuusi paria. Yhden kupin hinta oli alle 50 senttiä.

Näitä pieniä esimerkiksi soijakulhoiksi sopivia astioita otin useamman. Hintaa näillä oli alle 20 senttiä kappaleelta.

Todellinen löytö olivat nämä leivontatarvikkeet, joista Suomessa saa pulittaa pitkän pennin. Näillä sokerimassan saa kukan muotoon alle kymmenesosahinnalla Suomeen verrattuna. Nämä löytäessäni aloin jo olla aivan innoissani.

Ostin myös tällaisia pikkukulhoja n. 15 sentillä.

Neljä aivan tasaista tarjoiluvatia, kahta eri kokoa, lähti myös mukaan. Niihin saa aseteltua vaikkapa alkupaloja tai sushia näyttävästi.

Puikkoja ostin ison pinkan, sillä ikeasta ostetut puiset puikot alkavat rähjääntyä. Nämä olivat erityisen kauniita, mutta lähes ilmaisia.

Aivan ihana myymälä! Miljööhän on toki aika kamala, mutta tavaraa on niin valtavasti niin halvalla, että ihan päässä pyörii. Harmi vaan, että olimme kovin myöhään liikkeellä ja myymälä oli menossa kiinni. Tänne tulemme varmasti uudestaan!

Jade-Buddhan temppeli

Vierailimme tänään Jade-Buddhan temppelissä.

Jade Buddha Temple, Yo Fo Si

中国上海安远路170号

AnYuan Lu  170

 

Temppeli on alunperin rakennettu 1882 kahden Burmasta tuodun taidokkaasti veistetyn jadebuddhan säilytyspaikaksi. Temppeli tuhoutui osin vallankumouksen aikana, mutta jadeveistokset säilyivät. Temppeli rakennnettiin uudestaan 1928.

Tämän nauravan Buddhan näkeminen tietää kuulemma hyvää onnea. Kun lapset kuulivat tämän, he suorastaan kiirehtivät katsomaan patsasta.

Nauravan Buddhan kanssa samassa tilassa työskenteli taiteilija. Hän teki taidokkaita mustavalkoisia maalauksia käyttämällä kämmentään siveltimen asemasta. Näinkin karkeasta välineestä huolimatta maalaukset olivat hyvin yksityiskohtaisia.

Olimme paikalla juuri sopivana hetkenä, kun temppelin munkeilla oli iltapäiväoppitunnin aika. He lauloivat buddhalaisia lauluja. Saimme seurata tapahtumaa.

Burmasta tuodut buddha-patsaat on veistetty valkoisesta jadesta. Toinen hahmoista makaa ja toinen istuu.

Heittämällä kolikon tällaiseen puukaiverrukseen niin, että se jää kiinni, saa onnea.

Armon jumalattarella on runsaslukuinen määrä käsiä.

 

Tänään saimme myös viimein tilaamamme nojatuolit. Ja oikein hienot olivat. Voin suositella Macallinessa olevaa Vima-liikettä.

 

nh

Antiikkimarkkinat

Meillä oli aamulla pieni epäselvyys tämän asunnon management porukan kanssa, sillä asuntomme saa ilmeisesti uuden vuokraisännän. Osoitin voimakasta tyytymättömyyttä vallinneeseen asiaintilaan, jolloin Management teamin Hans totesi: "Ny landlord giv kik". Minä jo ehdin säikähtää, että huonotuulisuuteni johdosta perheemme potkitaan kadulle. Hans kuitenkin hymyili söpösti toistaessaan "kik, kik", joten ajattelin, ettei tilanne ehkä ole niin paha...

 

Hetken päästä kotiimme kiikutettiin sitten tällainen paketti:

 

 

Ja ihan hieno "kik" sieltä sitten paljastuikin kompensoimaan kalliin aikani tuhlausta.

 

Kakkuepisodin jälkeen autonkuljettamme tuli noutamaan minua ja lähdin F:n kanssa Dongtai Lun antiikkimarkkinoille.

Antiikkimarkkinat
东台路,西藏路和浏河路路

Dongtai Lu,  Xizang Lulta  Liuhe Lulle

Dongtai Lu on pieni kadunpätkä, jonka varrella myydään monenlaista vanhaa tai vanhahkoa tavaraa.

 



On kuitenkin syytä muistaa, että antiikki on täällä varsin liukuva käsite. Eli täältä ei kyllä kannata ostaa mitään sen vuoksi, että se on antiikkia vaan ainoastaan, jos tavara miellyttää muuten. Ja tämä on hyvä pitää mielessä myös tinkiessä.

 

 

 

Kadunvarsilla näkee edelleen ihmisten pelaavan mahjongia. Itse olen pelaillut sitä tietokoneella, enkä tiedä, onko sillä yhteyttä oikeaan mahjongiin. Olisi kuitenkin kiva ostaa nappulat ja kokeilla.

 

 

 

Itse en ole varsinaisesti vanhan tavaran ystävä. Nämä matkalaukut ovat kuitenkin jotenkin söpöjä.

 



Eräs myyjä yritti saada minut ostamaan joulupalloja. Totesin, että jouluun on vielä kovasti aikaa ja että ostan sitten lähempänä joulua koristeet. Jätin kertomatta, että meidän joulukuusi koristellaan Suomessa ja vain valkoisilla, lasisilla ja hopeisilla koristeilla.

Tällaisen punaisen rasian ostamista voisin harkita. Se voisi tuoda kivaa kontrastia minimalistiseen, valkoiseen sisustukseen. Autonkuljettajamme kielsi minua kuitenkin ostamasta täältä mitään... Heh, nyt syynä tähän kieltoon ei ollut salaliitto mieheni kanssa, joka rahoittaa pääosan ostosten teosta... Autonkuljettajalla vaan oli tiedossa parempi paikka.

Sitä ennen halusin kuitenkin käydä Xintiandissa kevyellä lounaalla. Matka Dongtai Lulta taittuu melko nopeasti kävellen. Mitä nyt välillä matkalla kohdataan esteitä. Vaikka jollain tapaa tämä pyykkien estoton ripustelu pitkin kaupunkia on söpöä, silti täkit suojatien edessä ärsyttävät jonkin verran...

 

Xintiandissa söin lohivoileipälounaan Paulaner Brauhausissa. Se ei kyllä ollut mikään makujen sinfonia, mutta vei se sentään nälän hetkeksi.

 

Lounaan jälkeen autonkuljettaja vei minut johonkin Pudongin puolella olevaan paikkaan, joka näytti teollisuus- tai varastoalueelta. Siellä oli kuitenkin useita "antiikkiliikkeitä", joissa oli valtavasti vaikka mitä tavaraa huonekaluista ja ovista piensisustusesineisiin. Ja hinnat täällä ovat kuulemma paljon pienemmän kuin Dongtai Lulla.

 

Astumalla sisään rähjäisiin rakennuksiin huomasi, että myymälät olivatkin valtavan isoja ja pullollaan kaikenlaista tavaraa.

 

Täältäkin löytyi näitä punaisia laatikoita, mutta en vielä kysellyt hintoja. Yhdessä myymälässä leikki tavattoman suloinen pieni kiinalaistyttö, joka välttämättä halusi ojentaa minulle osan greippivälipalastaan. Myymälässä oli taidokkaasti veistettyjä puuesineitä

 

En ostanut tänään mitään. Mutta ehkä myöhemmin käyn hakemassa jonkin pienen sisustusesineen, jotta saamme sisustukseemme Suomessa pienen muistutukesen tästä Kiina-ajasta.

 

Päivän päätteeksi kävimme illallistamassa koko perhe ihan tässä kotikadullamme Italialaisessa ravintolassa Jstonessa. Ravintola sijaitsee Wei Fang Xi Lulla, Nancyn Bakeryn vieressä.

 

Ravintolalla on pieni terassi, mutta me päätimme syödä sisällä, sillä olin palellut pitkin päivää. Tänään asteita on ollut vain 22 ja lisäksi on puhaltanut kylmä tuuli.

Ravintola on miellyttävästi sisustettu, joskin hiukan valoisa. Illalla voisi olla mukavempaa hiukan hämyisämmässä miljöössä.

 

Ihanan lisän tunnelmaan tuovat tuoreet kukat joka pöydässä.

 

Ja livemusiikki. En tiedä, onko livemusiikkia joka ilta. Tänään kuitenkin ihanan tunnelman loi kauniisti laulava ja kitaraa soittava kiinalaisnainen.

 

Minä söin ruuakseni lohta. Annos oli hyvä. Ei missään nimessä erinomainen, mutta hyvä! Olisin ehkä kaivannut annokseeni kastiketta.

 

Nyt olenkin maha pullollaan valmis untenmaille pitkän päivän jäljiltä.