perjantai 20. heinäkuuta 2012

Laminoidut kortit

J aloittaisi Suomessa kolmannen luokan ja A ekaluokan. Kumpikaan lapsista ei siis ole lukenut englantia. Shanghaissa koulu on kuitenkin aloitettava englanniksi. Koulu on kylläkin tottunut kieltaidottomiin lapsiin ja tarjoaa heille ESOL -ohjelman. Aluksi lapset eivät myöskään osallistu mandariinikiinan tunneille vaan opiskelevat tuetusti englantia. Kieli kuulemma tarttuu -koulun kokemuksen mukaan- muutamassa kuukaudessa lapsiin. Kadehdittavaa, kun vertaa aikuiseen oppimisnopeuteen.

Alku on varmasti koulussa haastavaa, vaikka toki koko ajan opettelemme englantia lasten kanssa. Tänään askartelin lapsille laminoidut kortit, joiden toisella puolella on jokin tärkeä lause suomeksi ja toisella puolella englanniksi. Vähän apua alkuun. Saavat ainakin pyydettyä apua, tien vessaan ja hätätapauksessa voivat pyytää soittamaan äidille yms.


2 kommenttia:

  1. Itse olen varhaiskasvatuksen opettaja taalla Shanghaissa ja kylla, nimenomaan omienkin kokemuksien mukaan lapset ketka tulevat kouluun vailla vahvaa Englannin kielen pohjaa (oppilaita kun tulee ympari maailmaa ja useimmat heista eivat ole Englannin kielen puhujia aidinkieleltaan) tarttuvat kieleen kiinni hyvinkin nopeaa. Ensimmaisten kuukausien aikana lapset alkavat ymmartamaan kielta. Puhuminen itsessaan sitten alkaa, nopeutuu ja kehittyy ennen kaikkea kavereiden kautta. Leikkiessa ja kavereiden kanssa jutellessa kieli kehittyy nopeampaa kuin itse luokkahuoneessa.

    Unohtamatta opettajien ja vanhempien jatkuvaa yhteistyota. Opettajilta teidan kuuluisi saada hyvia vinkkeja siihen miten myos kotona jatkatte kieleen perehdyttamista ja usein vanhemmat tekevatkin sen virheen etta kotona puhuvat ainoastaan perheen aidinkielta eivatka jatka Englannin kieleen perehdyttamista. Tama hidastaa lapsen oppimista hyvin suuresti ja tuo vaikeuksia myos luokkahuoneeseen.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi M! Nythän on tästä postauksestani eletty jo muutama kuukausi eteenpäin ja tuntuu tosiaan, että kieli tarttuu nopeasti lapsiin. En oikeastaan ole enää hirveän huolissani siitä, etteikö kieli tarttuisi. Se näyttää tulevan kuin itsestään! Kunpa itselleni kiina tarttuisi samalla tapaa... Pidän tavattoman tärkeänä ylläpitää myös suomenkieltä, me kun palaamme vielä takaisin. Ja kun koulupäivät ovat pitkiä, läksyä tulee aika paljon, tuntuu että ajan riittäminen kaikkeen: englannin tukemiseen, suomen tukemiseen ja leikkiin, on kovin, kovin haasteellista. No, englantia onneksi tulee salakavalasti leikin varjolla, kun touhuavat englanninkielisten lasten kanssa :)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.