tiistai 4. joulukuuta 2012

Joulutorttuja Shanghaissa

Voi, että mieleni on tehnyt joulutorttuja. Mutta kun ei täältä saa taikinaa eikä luumumarmeladia, uunin kestävästä luumumarmeladista nyt puhumattakaan... Mutta hyvänen aika sentään! Minä, joka osaan loihtia kahdeksan ruokalajin illallisen tai kestitä itse valmistetulla seisovalla pöydällä viidenkymmenen hengen juhlavieraat, valitan, kun ei ole valmista taikinaa. Kyllähän sitä nyt yhden taikinan ja hillon osaa kuka tahansa pyöräyttää.
 
Jos aiot laihduttaa, siirry suoraan seuraavaan postaukseen...
Ohje on Shanghai-mukaelma netistä löytyneistä versioista.
 
 
Ensin sulatellaan 400 g voita tai margariinia.
 

Sitten vatkataan kermaa 4 dl. Täältä saa tätä Arlan kermaa, joka soveltuu hyvin leivontaankin. Ihan Valion kuohukerman veroista se ei ole vaahtoutumisominaisuuksiltaan.
 


Vaahto saakin tässä jäädä pehmeähköksi.


Seuraavaksi lisätään jauhoja 8.6 dl. Nämä kuvan jauhot olen todennut hyviksi. Vinkin näihin sain naapuricompoundilta yhteisen kauppareissumme aikana. Edes hyvät jauhot eivät ole täällä itsestäänselvyys, sillä ostin jauhoja, jotka haisevat homeelta...


Jauhojen sekaan lisätään 1.5 tl leivinjauhetta, jota täältä onneksi saa ihan helposti.


Jauhot siivilöidään kerman sekaan.


Sekoitellaan...


Lisätään joukkoon sulatettu rasva.


Vaivataan taikina hyvin.


Taikina peitetään kelmulla ja annetaan seistä jääkaapissa vähintään 2 h. Minä tein taikinan aamulla ja leivoin vasta illalla.


Sitten luumuhillon kimppuun.
Kattilaan laitetaan n. 400 g kuivattuja luumuja.


Ja vettä "sopivasti" eli n. 1.5-2.0 dl. Jos hillo tuntuu liian paksulta, voi vettä vielä lisätä.


Sitten keitellään luumut ihan pehmeiksi. Minun luumuni olivat valmiiksi jo tosi pehmeitä, joten kiehuttaminen ei kauaa kestänyt.


Kiehuttamisen aikana lisätään sokeria maun mukaan. Minä lisäsin n. 0.5 dl.


Sitten soseutetaan luumuhillo sauvasekottimella.



Täytyy sanoa, että hillon teko oli tosi helppoa ja nopeaa. Lisäksi se maistuikin ihan oikealle.


Kylmässä seisonut taikina kaaviloidaan (onkohan se oikea termi siihen, että taikina kaulitaan, rullataan, kaulitaan...) useamman kerran.

 

Kaulitusta taikinasta otetaan muotilla kuvioita. Käväisin tänään hotellimarkkinoilla ja tämä metallitötterö vaikutti parhaimman kokoiselta tähän tarkoitukseen, joten se sai toimittaa muotin virkaa.


Me teimme perinteisiä tähtitorttuja...


...joissa laitan hillon vasta taittelun jälkeen, jolloin taite ei pääse nousemaan uunissa rumasti.




... ja teimme myös kukkasen muotoisia torttuja.


Kukkatortuissa kulmiin leikataan uudet kulmat...


... ja vanhat kulmat taitetaan keskelle.


Hiukan vielä tomusokeria...


 ...ja pääsimme nauttimaan joulutorttuja kynttillän valossa.

 
 
Tortut olivat hyviä. Ihan yhtä lehteviä, kuin kaupan taikinasta tulisi, eivät nämä olleet.
Ehkä olisi pitänyt kaaviloida pidempään?
Nyt on kuitenkin mahat pullollaan torttua ja hyvä mieli.
 

3 kommenttia:

  1. Voi luoja miten oletkaan taitava, viitseliäs.
    Kauhean kova homma. Kyllä varmaan maistuivat hyvälle.Olenn aivan ylpeä sinusta, kyllä edustat siellä todellakin suomalaista sisua ja taitoa. Ei varmaankaan moni siellä asuva suomalaisnainen tee samaa. HYVÄ MIA !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisi, kiitos vaan, mutta ei se kyllä sitten mikään vaikea homma ollut, kun hommaan ryhtyi. Ja luulenpa, että täällä Shanghaissa tämän suomalaisjoukon toimesta valmistuu enemmän itse tehtyjä karjalanpiirakoita ja joulutorttuja kuin Suomessa konsanaan. Täällä lähes kaikki luovat aktiivisesti ja ahkerasti suomitunnelmaa suomalaisilla herkuilla.

      Poista
    2. Saatat olla oikeassa, ainahan ulkosuomalaisilla on ikävä kotiin ja taas päinvastoin. Kaipa silloin yrittää tehdä jos jotakin kotimaista.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.