Matkalla: Rentoilua ja vesiretkeilyä

Saavuimme eilen illalla kotiin ihanan matkan jälkeen. Borneo oli kaunis ja ilmat suosivat meitä ihanasti. Loppulomalla päivitykset tänne blogiin jäivät päivän touhujen jalkoihin, sillä ystäväperheemme Shanghaista saapui seuraksemme loppu loman ajaksi.

Yhdessä nautiskeltiin rentoilusta ja aktiviteeteistä.

Touhua maalla ja merellä.

Sekä hyvästä ruuasta.

Kuvat ovat suosikikseni nousseesta Teppanyaki-ravintolasta.

 

Yhden päivän vietimme merellisissä tunnelmissa, 

kun lähdimme Amazing Borneon kanssa Borneo Reef Worldiin 

tutustumaan merenalaiseen maailmaan.

  

Reef World on iso ponttooni, kuulemma Itä-Aasian suurin, joka on parkkeerattu riutan viereen.

Ponttoonin alla oli ikkuna veteen, josta snorklailua harrastamaton saattoi ihailla riutan elämää.

Eihän siitä toki yhtä hienosti värit näy, kun itse snorklaamalla, mutta se oli mukava F:lle,

jota emme snorklailuharrastuksen aloittamisesta huolimatta vielä laittaneet avoveteen.

Ikkunan edessä oli ikäänkuin parvekelaatikoissa koralleja ja kaloja syötettiin myös siinä,

niinpä siinä oli mm. "nemo-kaloja"

Snorklausalue oli rajattu poijuin ja köysin, jolloin lastenkin oli kohtuullisen helppoa snorklailla ilman pelkoa joutumisesta liian matalaan veteen, jossa olisi voinut joutua koralleiden raapimaksi tai osua myrkyllisiin koralleihin.

 

Näimme monenlaisia kaloja, kuten muutaman pallokalan ja hirvittävän myrkyllisen kivikalan, joka onneksi tapansa mukaisesti makoili hiljaa pohjassa. Yksi mureenakin bongattiin. Lisäksi erilaisia keijukaloja, perhokaloja, vuokkokaloja ja välskäreitä eli kaloja kaikissa väreissä. Monia emme tietysti edes tunnistaneet.

Halukkailla oli myös mahdollisuus kokeilla "merikävelyä". 

Siinä kävelijälle istutetaan painava kypärä päähän, johon johdetaan ilmaa. 

.

Meidän porukastamme meren alle lähtivät aikuiset minua lukuunottamatta sekä J. Minä jäin ihan mielelläni lapsenvahdiksi. Tykkään kyllä snorklata kovasti, mutta meren alla oleilu ei houkuta... (=pelottaa).

Merikävelijöitä avusti kaksi pinnalla ja kaksi sukeltajaa pinnan alla. 

Sukeltajat antoivat simpukoita, joilla retkue sai syöttää kaloja. 

Kaikki tuntuivat tykkäävän kovasti seikkailusta.

Meillä oli myös mahdollisuus vierailla läheisellä Sapi-saarella.

Kävimme myös siellä snorklaamassa ja kaloja oli todella paljon -vielä.

Ranta oli aivan tupaten täynnä turisteja. Ihmiset seisoivat korallien päällä ja osa oli jopa repinyt niitä.

Rannalla oli myös roskaa.

Kaikki korallit rannan tuntumassa olivat jo kuolleet... 

Onneksi vähän syvemmällä oli vielä jotain eloakin

Ihmispaljouden keskellä haahuili myös valtavia varaaneja.

Retki oli kuitenkin hyvä ja sopiva juuri lapsiperheille, jotka aloittelevat snorklailua.

J ja A ovat aloittaneet snorklailun jo useampi vuosi sitten ja olemme käyneet mm. Punaisella merellä ja Meksikossa avovedessä, mutta silloin piti aina vanhemman uida aivan rinnalla.
Nyt tällä rajatulla alueella oli helpompi antaa lasten tutkia hiukan omin päinkin.

Viimeisenä iltanamme lähdimme vielä pienelle veneretkelle katsomaan auringonlaskua.

 Ajelimme jokea pitkin rauhassa ja katselimme maisemia.

Joella asustaa kalastajayhteisöjä perinteisesti veden päälle rakennetuissa taloissaan.

F piteli tiukasti ystävänsä kädestä kiinni, jottei putoaisi veteen.

Saimme todistaa hauskan näyn, kun kalaparvi hyppeli kovaa vauhtia kohti venettämme.

Vasta juuri ennen venettä parvi kääntyi toiseen suuntaan ja grillattu kala jäi haaveeksi.

Päivä oli ollut täysin pilvetön, mutta illalla taivaalle alkoi nousta pilviä. Oli epävarmaa pääsemmekö näkemään auringonlaskua. Veneemme ohjattiin kuitenkin joen suulle ja niin merentakaa paljastui kaunis auringonlasku.

Aurinko laskee näillä leveyspiireillä uskomatonta vauhtia. 

Kun aurinko koskettaa horisonttia, 

se putoaa hetkessä taivaanrannan taa samalla värjäten taivaan ja pilvet upeaksi.

Auringon laskettua käänsimme veneen nokan kohti jokea ja rantaa ja palasimme hotellille illalliselle.

Sitten olikin vuorossa enää tylsin eli pakkaaminen kotimatkaa varten.

Aamulla jätimme nämä näkymät taaksemme ja suuntasimme kohti Kota Kinabalun kenttää.

Matka Cathay Pacificilla HK:n kautta meni sujuvasti ja illalla saavuimme puhtaaseen kotiin, jossa jääkaapissa odotti tuoreita mansikoita ja vastatehtyä jogurttia. Ayimme oli taas huolehtinut kotimme upeaan kuntoon, jotta paluumme sateeseen Shanghaihin sujuisi mukavasti.

Matkamme päättyi tähän. Laitan kuitenkin vielä yhden matkapäivityksen myöhemmin.
Halusin erottaa tämän ikävän tapauksen muusta matkatarinasta ja jakaa sen teille muistutukseksi siitä, kuin pienestä kaikki on kiinni.