Ei, taloomme ei ole muuttanut italialaista naistennaurattajaa, joten Harlekiini-linjalle tämä blogi ei ole menossa. Tässä kohtaa Casanova on niinkin arkinen asia kuin ravintola.
巨鹿路913号1楼 |
No.913 villa Julu Lu
Olimme lauantaina Shanghai-museossa (josta myöhemmin oma postauksensa), josta meillä oli tarkoitus jatkaa myöhäiselle lounaalle valmiiksi valittuun ravintolaan. Sitä suunnitelmallisuutta... Tosin mies päätti olla huomioimatta aukiolotietoja ravintolaa valitessaan... Niinpä hetken lukittuja ovia kolkuteltuamme, päätimme lähteä etsimään extempore ravintolaa.
Onneksi huomasin pian tutun kadun, Julu Lun, jolla tiedän olevan monia ravintoloita.
Vain hetkeä aikaisemmin tilanne oli kriisiytymässä, sillä meillä kaikilla oli kova, kova nälkä.
Julu lu on ihana; siellä on valtavasti somia pikkuliikkeitä. Ja ravintola Casanova.
Ravintola on hiukan sivussa sisäpihalla, joten se saattaa jäädä ohikulkijalta huomaamatta.
Lounasaikaan ravintolassa oli aika hiljaista. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja nopeaa.
Lounaslistalta sai valita alkupalan ja pääruoan hintaan 88 RMB.
98 RMB:lla mukaan sai vielä jälkiruuan.
Aluksi pöytään tuodut leivät olivat lämpimiä ja juuri leivotun oloisia.
Tilasimme erilaisia alkupaloja ja kaikki raaka-aineet olivat tuoreita ja raikkaita.
Tilasin pääruoaksi kalaa.
Annos oli aika pieni, mutta alkupalan kanssa aivan riittävä nälkäisellekin lounastajalle.
Vihannekset olivat tosi hyvä.
Ehkä olisin kaivannut ripauksen suolaa lisää, mutta en jaksanut pyytää sormisuolaa erikseen.
Pöydässä sitä ei ollut valmiina.
Myös miehen liha-annos oli hyvää ja liha hyvälaatuista.
Keskimmäisen lasagne oli kotitekoista ja maistui tarkalle neidille erinomaisesti.
Vanhin tilasi pitsaa. Reuna oli aavistuksen palanut, mutta muuten varsin kelpo esitys.
Lounaan kruunasi päivän jälkiruoka, joka oli pannacottaa.
Pannacotta oli todella hyvää eikä ollenkaan äitelää, niin kuin joskus saattaa käydä.
Marjamelba oli aidoista marjoista tehty.
Tällä kertaa epäonni koituikin onneksi ja löysimme sattumalta erinomaisen ravintolan.
Tänne haluan tulla ehdottomasti myös illallisaikaan.
Kävelimme vielä hetken Julu Luta pitkin, ennen kuin soitimme kuljettajan noutamaan koko katraan.
Täällä kuivuvat kalsaritkin ovat jotenkin tyylikkäämpiä kuin muilla Shanghain kaduilla...
Jos olisi ollut vielä nälkä, tarjolla olisi ollut monenlaista lihaa katukaupasta...
Maistuisiko possunkärsä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.