Ajattelin, että voisin päivittää hiukan taas, mitä otimme mukaan Kiinaan Suomesta viime vierailultamme. Koska mukana tulivat myös lasten joululahjat, oli tila... nooh... varsin rajallinen. Ostimme kylläkin pisteillä yhden ylimääräisen laukun, jotta kaikki ruisleipä saatiin mahtumaan. Heh, minua on lähinnä naurattanut ruisleipä laukussa matkalle lähtevät ihmiset ja katsokaa, tähän on tultu. Minkäs teet, ruispuikulaa on saatava.
Purkka- ja xylitoltablettivarastot täydennettiin tietenkin. Toki hampaista pidetään suomalaisella innovaatiolla huolta ulkomaillakin. Jotain purkka, joka ilmeisesti sisältää xylitolia, löytyy myös Carrefourista, mutta me haluamme suomalaista. Ja pienelle nuo Herra Hakkaraisen -tabletit ovat hyviä: eivät huokoisen rakenteensa johdosta luiskahda helposti kurkkuun
Ja näitä - Makuunin irtokarkkeja - on kuulkaa täällä Kiinassa kaivattu kovin. Saahan täältäkin jotain karkkia, mutta ei mitään Makuunin irtokarkkien veroista! Ja tyttönen Makuunin kassalla myi meille silmääkään räväyttämättä kaksi laatikollista karkkia. Minä selittämään, no mutku me asutaan Kiinassa...
Kalkkia ja D-vitamiinia popsitaan suositusten mukaan täälläkin. Ja kalkin kohdalla: erityisesti täällä.
Vaikka Nancylta saakin ihan hyvää ruislimppua, kaipaa sitä kuitenkin niitä suomalaisiakin makuja. Ruisjutuista kevyitä ja pitkään säilyviä tuotteita ovat ruischipsit ja hapankorput. Näkkileipää ei kannata kuljettaa mukana: Ikeasta saa pyöreitä näkkileipiä ja jopa lähikauppamme myy Vaasan&Vaasan näkkäriä.
Ja pakastin on survottu täyteen Ruispuikulaa. Ah miten ihanalta maistuukaan paahtimen kautta lautaselle päätyvä, Oltermannilla kuorrutettu puikula!
Aika ajoin reissunpäällä tarvitaan nuorimmalle näitä vauvanruokia. Ja täällä valikoima on järkyttävän huono ja lisäksi hinnat ovat järkyttävän kalliita. Eikä nuorimmainen sitä paitsi ole suostunut yhtään kotiin kannettua, kiinasta ostettua purkkia syömään. Kyllä siinä äitiä vähän itkettää, kun heittää roskiin viisikin euroa maksanutta purkkia, josta pikkuneiti on syleskellyt ensin puolet pöydille. Mukaan pakataan siis aina kasa purkkeja. Ne vievät valtavasti tilaa ja lasipurkkien johdosta painavatkin kamalasti, mutta minkäs teet.
Kylmätuotteitakin tänne kannetaan. Tätä kuljetusta varten kulkee mukana kasa kylmäkalleja kylmäpussukassa.
Juustoja ja leikkeleitä! Ne ovat täällä kalliita ja usein pahan makuisia. Kevyttuotteita on myös todella vähän saatavilla. Mukaan otimme Oltermannia ja muutamaa meidän perheen suosikkia.
Ja tietysti kaikenlaisia herkuttelujuustoja kulki matkalaukussamme. Kyllä täältä sinihomejuustoa saa, mutta aika kalliilla eikä se ole Aurajuuston veroista.
Suomalaista suklaata otimme myös mukaan. Emme ole suklaan suurkuluttajia, mutta kyllä sitä vähän täytyy olla. Täältä kyllä saa suklaata ja monenlaistakin. Ikeasta saa Marabou-tyyppistä levysuklaata pähkinällä ja ilman. Fazerin suklaat ovat silti parempia.
Lahjaksi ostimme kasan suomalaisia Gourmet-suklaita, lakka- ja vodkakonvehteja, mustikkalakua... Joskus aina kaipaa pientä suomalaista lahjaa, jonka antaa.
Nämä saavat nyt toimittaa sellaisen virkaa.
Olisimme halunneet tuoda esimerkiksi Kivi-tuikkuja ja vastaavia lahjoiksi, mutta ne eivät yksinkertaisesti mahtuneet enää matkaan. Ehkä ensi kerralla.
Mausteita meillä olikin täällä jo vaikka kuinka paljon: kanelia (jota itse asiassa saa kyllä Shanghaistakin), kardemummaa, kotimaisia liemikuutioita, kotimaisia maustesekoituksia, kuivattua tilliä ja muita yrttejä. Niitä emme juurikaan tuoneet siis nyt. Tykkään kuitenkin käyttää punaviinikastiketta pohjana - ikään kuin mausteena - uuniliharuuille. Otinkin muutaman paketin mukaan.
Kaakaota ja kahviakin täältä saa mutta maku ja hinta pistävät pään pyörälle. Oboy-kaakao on myös oiva keino saada isommat lapset juomaan maitoa, josta eivät pelkälleen täällä pidä lainkaan.
Karjalanpiirakoita ja muita ruisleivonnaisia varten toimme myös ruisjauhoja. Niitäkin saa varmasti Shanghaista, mutta kalliilla eikä saatavuus ja leivontaominaisuudet ole aina taattuja. Muista leivontatarvikkeista mm. kuivahiivaa ja vaniljasokeria meillä olikin jo varastot pullollaan. Niitä on kuitenkin täältä hankala tai jopa mahdoton löytää.
Kosmetiikkaa täältä toki saa. Etiketin kiinalaisista merkeistä sisältöä saa vain arvailla. Ja kun myyjien kielitaitokin on usein olematon, voi olla mahdoton saada selville, sisältääkö jokin tuote esimerkiksi valkaisevaa ainetta -ainetta jota valmiiksi valkoinen naamani tuskin kaipaa lisää. Olen myös huomannut, että usein kosmetiikka, ainakin tuontikosmetiikka on aika kallista. Lisäksi on mukava käyttää tuttuja aineita.
Meillä on siis oivat varastot shampoita, hiuslakkoja, saippuoita ja kosteusvoiteita. Ja muutaman Kiina-kokemuksen perusteella täällä ja täällä varauduin myös muutamalla hiusvärillä.
Hammastahnat ovat olleet täällä skandaalien kohteena, joten ne kulkevat edelleen Suomesta tänne Kiinaan. Dödöjä täältä saa, mutta koska kiinalaiset eivät tunnu dödöä käyttävän - minkä ihan jo aistinvaraisesti voi usein huomata - niiden saatavuus ei aina ole taattu. Carrefourissa niitä on toisinaan, samoin Watson'silla.
Aurinkorasvat tuodaan myös Suomesta. Kiinalaiset suojautuvat auringolta vaatteilla ja varjoilla eivätkä juuri vietä aikaansa auringossa, niinpä rasvoille ei ole tarvetta. Enkä myöskään usko, että keskustelu siitä sisältääkö voide kemiallisen vai fysikaalisen suojan, onnistuisi myyjän englannintaidoilla sen enempää kuin minun kiinantaidoillanikaan.
Shanghain vesi on myöskin armoton. Olen aivan varma, että juuri sen vuoksi olen havaitsevinani "rypynalkuja" kasvoillani. Niinpä taistelu Shanghain vettä vastaan on alkanut joukolla kotoa tuotuja voiteita.
Mukaan olisin edellä mainitsemieni Suomi-lahjojen lisäksi halunnut ottaa enemmän maitotuotteita ja juustoja, kermoja, tuorejuustoja, leivontaan käytettäviä valmisteita, rahkoja... Mutta tila on rajallinen eivätkä ne säily pitkään. Niinpä täältä on vaan etsittävä korvaavia tuotteita tai selvittävä ilman.
Meillä on täällä myös paljon suomalaisia kirjoja ja dvd:tä koko perheelle. Muutama tällainen kuitenkin tuli nytkin mukaan. Ne ovat tärkeitä jo ihan lasten suomenkielentaidon kannaltakin. Ja onhan se itsellekin kiva lukea suomeksi ja katsoa suomalaisia elokuvia.
Näillä on selvittävä ensi kesään. Pientä täydennystä sentään saattaa olla tiedossa kevään vieraiden mukana.
täällä jo kynä sauhusi kun kirjoitin suosikkituotteitanne ylös listalle, että osaan oikeita tavaroita tuoda (varsinkin salmiakki ja juustot kirjoitettiin isolla) -h-
VastaaPoistaH, heh ei lista ollut tarkoitettu ostoslistaksi vieraillemme vaan apulistaksi tänne muuttaville. Me olemme ihan iloisia, jos tuotte paketin ruispuikuloita :)
PoistaKuuluin itsekin heihin jotka kantoivat Suomesta vaikka ja vallan mitä ruokaa ja jokapäiväistä elämää helpottavaa (maustesekoituksista, pussiruokiin, nestemäisestä BioLuvilista hammastahnoihin ja siidereihin ym.ym.). Vieraillekin ostoslistat olivat kilometrin pituisia. Ihmettelin sitten suuresti heitä jotka eivät Suomesta koskaan juuri mitään tuoneet, maksimissaan ehkä yhden ruispalapussin jos sitäkään. Mut meitä on moneksi :).
VastaaPoista90-luvun lopulla meillä oli käytössä käsimatkatavaralaukkuna vedettävä kylmälaukku joka saattoi parhaimmillaan painaa 20kg... Se oli aina ihan pakko nostaa itse hattuhyllylle ettei vaan lentoemot päässeet sen painosta selville. Noh, sitten jossakin vaiheessa ruoat siirtyivät kylmäkallejen kanssa matkalaukkuihin kun käsimatkatavararajoitukset iskivät todella.
Suzhouren, tuo vedettävä kylmälaukku olisikin huippu. Kyllä meilläkin lapset ohjeistettiin olemaan irvistelemättä omien painavien kassiensa kanssa turvatarkastuksessa ja itsekin hymyiltiin vaan painavaa käsimatkatavaraa rahdatessa, jotta ei vaan jäädä tarkastuksessa kiinni. Nuorimman hoitolaukkuun pakattiin varmaan viikon soseet ajatuksella, että selitellään sitten tarvittaessa, että meidän neiti on tooosi kova syömään ja tarvitsee kaiken sen lentomatkalle ;)
PoistaKyllähän täältäkin saa kaikenlaista, mutta on ihanaa, että mukana on kotimaisia makuja. Mausteilla esimerkiksi luo tosi hyvin ruokaan suomimaun, vaikka kaikki muut raaka-aineet olisivatkin täältä.
Me ostimme ruisjauhot, vaniljasokerin ja kuivahiivan aina Shanghaista. Eika ollut edes vaikeaa loytaa :) Hyvia sampyloita, leipaa ja pullaa saimme niilla aikaiseksi :) Huomasin, etta mita kauemmin asuimme siella sita vahemman kannoimme ruokaa yms. Suomesta mukanamme.
VastaaPoistaAnonyymi, ruisjauhoja minäkin olen nähnyt (aika kalliilla tosin). Haluan silti ottaa suomalaisia mukaan ;) Vaniljasokeria olen oikein etsinyt, mutta en ole löytänyt. Mistä sinä löysit, otan vinkin mielellään vastaan? Olen käyttänyt vaniljauutteita, joita täällä on paljon. Jenkitkään eivät tunnu tuntevan vaniljasokeria?! (ainakaan ne kenen kanssa juttelin...). Kuivahiivaa en edes ole yrittänyt etsiä. Sitä tuli täällä ennen asuneiden neuvosta otettua niin paljon jo muuttaessa, että ei ole tarvinnut lisätä varastoa ;)
PoistaMonethan näistä eivät ole pakollisia, sillä kyllähän täältä saa, sen minkä elääkseen tarvitsee. On kuitenkin ihanaa saada Suomesta tuttuja makuja. Ainakin ne ovat puhtaita. En tiedä miten kävisi oikeasti pitkän komennuksen aikana, mutta en usko parin vuoden lyhyen kommennuksen aikana meillä rahtaamisen juurikaan vähentyvän.
Ei me niinkaan Suomen viranomaisia "pelatty" vaan Kiinan :) Nimittain muutamat Suomi-ystavani joutuivat siella asumisemme aikana luopumaan koko matkalaukkunsa sisallosta eli kaikesta Suomesta tuodusta ruuasta. Ja se ei ollut mitaan halpaa lystia jattaa kaikki tulliin! Tekevat pistotarkastuksia matkalaukkuhihnan jalkeen, silla Kiinaanhan ei saa tiettyja ruokatuotteita vieda ollenkaan.
PoistaVaniljasokeria ostin Carrefourista ja City-Shopista (saksalaista ja ranskalaista, ovat pienissa paperipusseissa). Saksalaista hiivaa (Hefe muistaakseni) ostin City-Shopista. Ruisjauhoja ostimme seka tuontituotteena etta valilla kiinalaisenakin.
Loppuaikana toimme Suomesta lahinna laakkeet, vitamiinit, hammastahnat, Oltermannin, meetvurstia ja ruispaloja :)
Anonyymi, kiitos vinkistä. Yritän ensi kerralla katsoa tuota vaniljasokeria! Ja kuivahiivaakin siltä varalta, että varastot ehtyvät...
PoistaTosiaan, lihaa esimerkiksi ei saa tuoda lainkaan. Mieheni tuttava oli tosin vakuuttanut Kiinan tullivirkailijat HK sinisen olevan suomalaista tofua ;) Ja oli mennyt läpi.
Ja kyllä, se olisi iso menetys, jos ruuasta joutuisi luopumaan tullissa. Toivottavasti näin ei pääse tapahtumaan! Ehkä me emme kolmen lapsen kanssa ole niin epäilyttäviä -kun tietäisivät vaan mikä määrä laittomia nakkeja salakuljetetaan ;)
Hihii:) Kiva postaus. Meilläkään ei kiinalaisen kaupan purkkiruokaa ole mennyt alas yhtään, turha sitä on ostaa. Poika ei siis marraskuun jälkeen ole syönyt vauvan ruokaa lainkaan ja taitaa olla niin, ettei sitä kyllä palauteta valikoimaankaan. Me syödään käytännössä aina ulkona, joten poika syö mitä on tarjolla. Hän ei ole ns. hyvä syömään vaan on aika pieniruokainen ja kranttu, mutta tarpeeksi nälkäisenä menisi vaikka aikuisten chiliruoatkin (vaikkei niitä tietenkään voi antaa, koska sitten yöllä on maha kipeä). Kasviksia, hedelmiä, tofua, riisiä ja nuudeleita ja tietysti tooosi paljon maitoa. Siinä on hänen tämän hetken ruokavalionsa. Kiinnostavaa nähdä suomen neuvolassa keväällä, että pysyykö painokäyrällään vai miten on Kiina-aika vaikuttanut.
VastaaPoistaMieheni miettii shamppoon viemistä Suomeen! Koska täällä on aivan samaa merkkiä kuin mitä meillä käytetään ja se on kolme kertaa halvempaa täällä... Että joskus näinkin päin;) Meillä kyllä ns. tavaran virta on toiseen suuntaan isompi, eli Suomeen lähtee varmaan n. 10-20 laatikollista tavaraa täältä. Tässäpä onkin hyvä postausidea... tavaran siirtely - Kiinaan vai kiinasta pois...
KatiC, en tiedä mikä niissä vauvanruuissa täällä on... Meilläkin neiti syö kotiruokaa pääosin. Sitten kun ollaan esim autoreissulla, niin on helppoa kun on purkki hoitolaukussa annettavaksi. Meillä kun tuo pienin syö purkkinsa ihan kylmänä. Ja pillimaitoa, mutta sitä onneksi saa ihan Kiinastakin ;)
PoistaKyllä meilläkin tavaraa lähtee myös toiseen suuntaan: kuten astioita ja keittiötarvikkeita, askartelutarvikkeita, joitain yksittäisiä harkittuja Kiina-juttuja, teetettyjä vaatteita. Tavaraa kulkee siis kumpaankin suuntaan meilläkin :)
Heh, me muutimme pois Kiinasta vuonna 2008 ja vasta nyt meidän hammasharjat täytyy ostaa Suomesta ;).Kaikkea sitä tulikin muuttokonttin hamstrattua.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaSuzhouren, kun katselen tuota meidän hammastahna-varastoa (lisää toisessa kaapissa), saattaa olla että muutaessamme takaisin Suomesta kannetut hammastahnat palaavat mukana ;)
PoistaJa kiitos vinkistä, täytyykin katsoa hammasharjojen hintoja täällä, jos ovatkin edullisia... ;)
Teillähän on taas ollut kokonainen elintarvikekauppa mukana :D
VastaaPoistaSisi, heh joo niin taisi olla :)
PoistaMitenkäs Nancyn ruisleipä, maistuuko ja onko tarpeeksi tummaa? Siihen kehittyi riippuvuus, täällä kun ei normaalista kaupasta saa kunnon ruislimppua. Eipä ne karjalanpiirakatkaan pahoja olleet, muutama kokeiluerä tuli testattua.
VastaaPoistaTarja, Nancyn ruisleipä on tummaa totta tosiaan. Oikein hämmästyttävän tummaa, hyvää ja maukasta, kun ottaa huomioon, että se leivotaan Kiinassa kiinalaisten toimesta. Täällä kun tuntuu kaikki leipä olevan makeaa höttöä. Säännöllisesti ostamme Nancyltä leipää ja hän tuntee minut jo oikein hyvin. On muuten tavattoman miellyttävä tuo Nancy.
PoistaKarjalanpiirakoitakin olen ostanut. Ne eivät vaan ihan kotimaisen veroisia ole. Rikkoontuvat jotenkin helposti. Mutta, kun muuta ei ole saatavilla, korvaavat ne kohtalaisesti Suomen vastaavat. Tosin nyt ajattelin ryhtyä perinneleipuriksi ja pyöräyttää itse piirakat. Edellisestä kerrasta on tavattoman kauan aikaa, mutta itse tehtyinä ne olivat taivaallisia!