Sininen taivas!

Meillä on takana mukava ja touhukaskin viikonloppu!

 

Lauantai alkoi lapsilla Suomikoululla, vain pienin jäi vielä ovien taakse.

Minä rentouduin kynsi- ja jalkahoidossa täällä kotona, kun Phoebe pisti taas parastaan

 

 

Meillä oli myöskin keittiöremontti...

 

Tällainen pienimuotoinen keittiöremontti.

F on ollut ihan innoissaan tästä Ikean keittiöstä, joka monella Shanghai-ystävällämme on.

Niinpä päätimme käyttää F:n saaman L-Mummin joululahjarahan tähän keittiöön.

Pikku-F kiittää L-Mummia joululahjasta!!

 

 

Keittiön valmistumista odotellessaan lapset lähtivät laivamatkalle.

 

 

Lauantai-iltana lähdimme leluostoksille, sillä sunnuntaille oli tiedossa 2-vuotissynttärit.

IFC-Mallilla hehkuivat edelleen miljoonat valot.

Nyt valot eivät juhlista joulua vaan kiinalaisten vuoden suurinta juhlaa: Kiinalaista Uutta Vuotta.

 

 

Joka paikka on koristeltu teemaan sopivasti. Tulossa on käärmeen vuosi. 

 

Joulukoristeet on raivattu pois ja tilalle on kannettu kimallusta ja säihkettä.

Joululaulujen tilalla soivat kiinalaiset sävelmät.

 

Yksi turistikuvakin kotikulmilta tarttui. 

 Jo viikon jatkunut huono ilmanlaatu loppui kuin seinään sunnuntaina.

Olimme luvanneet käydä lasten kanssa uimassa ja kun sunnuntaiaamuna näin sinisen taivaan,
olisin halunnut perua lupauksen.
Nyt on päästävä ulos!

 

No, lupaus on lupaus.

Matkaan otettiin J:n uusi juuri Suomesta compoundillemme muuttanut kaveri
ja käytiin polskuttelemassa.

 

Sen jälkeen nautimme ihanasta ilmasta compoundimme puistossa.

 

Sininen taivas! 

 

Oli ihana kävellä compoundin puistossa raikkaassa, lähestulkoon keväisessä säässä.



Täällä orvokit menestyvät läpivuoden!

 

Näkyvyyttä vaikka kuinka pitkälle!

 

Joutsenillakin tuntui olevan kevättä rinnassa...

Monta päivää tyhjyyttään ammottanut puisto täyttyi raikkaasta ilmasta nauttivista perheistä.

 

Ja keväisessä teemassa ainakin värinsä puolesta jatkui lounaskin, kun tein meille kurpitsakeittoa.

 

Iltapäivällä oli vuorossa kaksivuotispippalot.

Ja illalla tein vielä karjalanpiirakoita.

Itse tehtynä ne eivät ole ehkä kaikkein kauneimpia, mutta maku on kerrassaan ihana.

Näitä eivät korvaa kaupan valmiit tai edes raakapakasteet.

 

Meillä on toivoa, että saamme näitä tästä lähtien useammin,
sillä Ayimme haluaa kovasti oppia länsimaisia ruokia.
Tänään opetinkin hänet tekemään karjalanpiirakoita.