torstai 21. maaliskuuta 2013

Parin etsintää

Tämän päivän ohjelmassa oli parin löytäminen. En sentään heittäytynyt puistoon henkilökohtaisia ominaisuuksiani hehkuttavan kyltin kanssa, kuten Kiinassa sinkuilla (tai heidän vanhemmillaan) on usein tapana tehdä huippupuolisoa etsiessään. Minun parin-etsintä-agendani oli niinkin arkipäiväinen kuin löytää pari taululleni. Kerroin teille CaoAn Lun tekstiilimarkkinoilla tekemästäni taululöydöstä (täällä) lokakuussa. (CaoAn Lun tekstiilimarkkinoista löytyy postauksia täältä).
 
Pidän kovasti taulusta, mutta kuten kuvasta näkyy, se on kovin, kovin yksinäinen seinällämme. Kaukaa viisaana teetin uudelle taululleni ruuvin seinälleni jo joskus marraskuussa. Siitä asti olen yrittänyt etsiä sopivaa paria.
 
 
 
Olen käynyt useamman kerran CaoAn Lun taidekaupassakin, mutta jostain syystä oikean kokoista ja väristä paria ei ole löytynyt, vaikka ensimmäistä tauluostosta tehdessäni siellä oli niitä useampikin. Tänään oli siis uuden yrityksen vuoro.
 
 
 
Seuraani lähti ystäväni, jolla oli agendana sänkyvaateostokset. Kävimme luottomyyjälläni, jolta myös ystäväni on tehnyt aikaisemmin onnistuneita ostoksia. Hintaa tingittiin tiukasti ja sillä välin F teki omia lakanavalintojaan.
 
Ystäväni tehdessä vielä muita ostoksia minä pyrin toimimaan lastenkaitsijana. Onneksi se työ kävi helposti, kun F äkkäsi liikkeen ulkopuolella kaverin... tai oikeastaan hänen menopelinsä.
 

 
Ensin tutkittiin hienovaraisesti katsellen, sitten F jo vähän kokeili nappuloita, joista kiinalaisten lelujen tapaan lähti liuta erilaisia ääniä.
 


Hey Babe, mä lähden sun matkaan!


 Ja minähän en tyttöjä kyytiin ota!!

 
Ei se haittaa, mä ajan auringonlaskuun ihan yksin!
 
Moposta löytyikin poljin, jolla vempele lähti liikkeelle.
Ei liene tarpeellista sanoa, että jonkinmoinen huuto syntyi,
kun F:n oli luovutettava menopeli takaisin omistajalleen.
 
 

Viimeisenä oli ohjelmassa taidekauppa. Sieltä löytyikin yksi taulu oikean kokoisena ja oikean värisillä kehyksillä. Kuvana taulussa on... no... madon syömä lehti.... Mutta ihan kiva kuitenkin.

 
Ja katsokaa, eikös vaan olekin soma pari!
 



 

2 kommenttia:

  1. Voin arvata että oli kova huuto kun piti luovuttaa ajoneuvo pois. Upeasti löysit tädellisen parin taulullesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisi, huuto tosiaan tuli ;) Ja olen kyllä tyytyväinen, että pari vihdoin löytyi. Oli kovin yksinäinen isolla seinällämme.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.