sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Matkalla: Mt. Dinghu ja Seven star crags

Meillä on hieno päivä takana: upeita maisemia, raikasta ilmaa ja paljon patikointia. Kymmenen aikaan aamulla saimme kyydin hotellilta Zhaoqingin Dinghu-vuorelle.


Dinghu-vuori on  luonnonsuojelualue. Liput alueelle ostetaan vuoren juurelta. Meidän perheen liput (2 aikuista + 1 maksava lapsi) maksoivat 150 RMB.


Alueella on subtrooppinen ilmasto ja kohtuullisen paljon sateita. Meidän vierailumme aikana ei kuitenkaan sadetta ollut, mutta eilinen sade teki ilman erityisen raikkaaksi hengittää.


Tälle yllä olevalle lammelle pysähdyimme hetkeksi kuuntelemaan sammakoiden huumaavaa kevätkurnutusta.


Maisemat ovat henkeäsalpaavat. Sumu ja matalalla leijuvat pilvet tekevät paikasta satumaisen.


Dinghun huipulle on tehty tie, joten maisemia pääsee ihailemaan autokyydilläkin. Me halusimme patikoida ylös kivipolkuja pitkin. Reitillä on paljon portaita, joten rattaat kannattaa jättää alemmas. Meillä pienimmäinen vaan nukahti välittömästi raikkaaseen vuoristoilmaan päästyään, emmekä hennoneet herättää häntä. Niinpä matkaa taitettiin kera rattaiden.


Katsokaa tarkkaan, niin huomaatte yllä olevan puun olevan aivan täynnä hämähäkinseittejä. Lankoihin tarttunut kosteus teki seiteistä taideteoksia, joita jopa minä -araknofoobikko -ihastelin.


Vuorelta laskee useita jokia ja vesiputouksia. Kävelyreitti kulkee joenuomaa mukaillen, joten sekä visuaaliset että äänimaisemat ovat hienot. Vesi solisee ja humisee, sademetsän eläimet pitävät omaa konserttiaan.


Kenkien kastumiselta ei voinut välttyä, sillä joki ylitettiin kiviaskelmia pitkin.


Pian alkoi kuulua voimakasta veden kohinaa ja saavuimme ensimmäiselle vesiputoukselle. 
Se ei ollut kovin korkea, mutta vettä siinä virtasi runsaasti.


Alue on suosittu luontoretkeilykohde. Tällä kertaa täällä ei kuitenkaan ollut tungosta,
vaikka muitakin matkailijoita - lähinnä kiinalaisia -vastaan koko ajan tuli.


Nice to know! Mutta me jatkamme vielä ylöspäin!


Vihdoin pääsimme suurimmalle putouksella, joka oli upea!
Kuvasta on vaikea saada ymmärrystä koosta, mutta tämä taitaa olla suurin bongaamani vesiputous. Eilisen sateen ansiosta se oli varmasti erityisen näyttävä.


Tältä putoukselta meidän oli tarkoitus mennä huipulle oikotietä pitkin.
Oikotie näytti kuitenkin liian vaikeakulkuiselta, joten päätimme mennä pidempää mutta helpompikulkuisempaa reittiä. Patikoimassahan täällä ollaan!


Nooh, ei tämäkään reitti rattaiden kanssa varsinaisesti lepoa ollut...


Tältä vuorelta on muuten putoilu kielletty!
Myös tulenteko on kielletty, 
koska kaikki tavarat ovat täällä kovin kuivia näin suorana käännöksenä opaskyltistä.


Meillä oli tarkoituksena vierailla Qingyun temppelissä.
Alueen opaskyltit ovat melko hyvät ja englanniksi.


Metsän keskeltä ilmestyi pieni paviljonki.


Pian tämän jälkeen vanhin lapsistamme liukastui kovan kumauksen kera. 
Olin varma, että hän löi kasvonsa pahasti kiveen ja siitä johtui tuo kumaus. 
Onneksi muksauksen sai "vain" lonkka ja pienen lepäilyn jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa.


Temppelialue on melko ylhäällä vuoren rinteellä.


Siellä on myös kasvisravintola, jonka antimet jäivät meiltä kokeilematta.


Portti temppeliin.


Temppelialueella oli monenlaista nähtävää ja hienoja maisemia.


Kun kiipeää temppelin yläpuolelle, pääsee tielle, jota pitkin turistibussitkin kulkevat. Päätimme jatkaa vielä ihan huipulle tietä pitkin ja edelleen sitä pitkin alas. Lapset alkoivat olla jo uupuneita varsin pitkästä ja kohtuullisen raskaasta patikkamatkasta. Ja jos totta puhutaan, ei meitäkään enää houkutellut kantaa rattaita portaita pitkin.


Sitä paitsi tietä pitkin pääsee näkemään upeita maisemia kuten tämän vuoristojärven.




Tiedoksi tänne matkaa suunnitteleville: kaikenlainen kiltteily (kindling) on kyltein kielletty!!


Huipun nähtävyyksiin kuuluu myös jättiläismäinen Ding. Eli tällainen pata tai mikä lie. Vaikka kattila ei kiinnostaisi, sen takaa avautuvat todella hienot näkvmät alas vuorelta DingHu-järvelle, joten sitä ei kannata jättää näkemättä.



Kiinalaisia näytti kuitenkin kiinnostavan enemmän meidän lapsikatraamme. 
Tuolla joukon keskellä he ovat.


Kattilapaikan jälkeen alkoi laskeutuminen vuorelta. Tässäkin kohtaa voi ostaa lipun bussiin, jos ei jaksa taittaa matkaa jalkaisin. Me halusimme kävellä kuitenkin itse, vaikka matka lienee useamman kilometrin.


Alas päästyämme nappasimme taksin ja lähdimme Seven Star Cragsiin. 
Tämäkin on aika iso alue, jossa on kalkkikivikallioita ja useita luolia, joita pääsee katsomaan.



Alue on tosi kuvauksellinen. Aivan ainutlaatuisen tunnelman alueella loi yläkuvassa näkyvässä veneessä kiinalaista sävelmää kovaääniseen laulava nainen. Äänentoisto oli yllättävän hyvä ja nainen lauloi kauniisti. Upeaa!


Me tytöt saimme kukat hiuksiin.


Menimme LongYanin luolaan, jossa tippukivet on valaistu värivaloin. 
Pientä lisämaksua vastaan saa ensin tehdä lyhyen venematkan luolissa. 
Sen jälkeen pääsee kävelemään luolan polkuja.



Vaikka meillä oli ensin epäilyksiä värivalaistuksen hienoudesta,
päädyimme kuitenkin ihastelemaan valaistusta, jonka avulla kivien muodot tulivat hienosti esiin.



 Luolan jälkeen kävelimme vielä alueella, jossa on paljon rakennettuakin puistoa.


Ja kävimme toisessa luolassa, jonka sisällä oli erilaisia savi- tai kipsiukkoja,
joiden merkitys jäi kielitaidon puutteesta johtuen meille arvoitukseksi.



Poistuessamme luolasta naislaulu oli vaiennut. Tilalla soi kauniita huilusävelmiä, joiden "aiheuttajaksi" jäljitimme yksinäisessä paviljongissa soittaneen yksinäisen kiinalaismiehen.


Meillä oli täysi sadevarustus mukana, mutta niitä ei koko päivän aikana tarvittu. 
Näiden puissa roikkuneiden varjojen merkitys jäi meille arvoitukseksi.


Jalat alkoivat olla väsyneet itse kullakin koko päivän kävelystä johtuen, ja suuntasimme takaisin hotellille, jossa menimme syömään kantonilaista ruokaa kiinalaisravintolaan.


Vaikka annokset olivat kauniita ja mausteet kohdallaan, tuli kuitenkin taas todettua kaksi seikkaa: kiinalaiset eivät vaan osaa tehdä laadukasta lihaa ja Ayimme on niin hyvä ruuanlaittaja, että parhaat kiinalaiset ruuat nautimme omassa kotonamme.

Huomenna matkamme jatkuu kohti Hong Kongia. Jätämme hyvästit Zhaoqingille varhain aamulla. Tätä paikkaa voi kuitenkin suositella Kiinan luonnosta kiinnostuneelle matkailijalle. 
Nyt, Hyvää Yötä!

2 kommenttia:

  1. Vau, mitä maisemia! Ihanaa, että teillä oli noin mukava retki. Tuollaisissa paikoissa minäkin rakastan kulkea. Taas olisi uusi paikka, jonne minäkin haluaisin.
    Hyvää loman jatkoa!
    äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äiti, paikka oli kyllä tosi kaunis. Yritetään löytää edes jotain vastaavaa teidän vierailulle täältä lähempää.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.