keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Nopeat sormet

Tänään lähdimme yhdessä Ayin ja kuljettajan kanssa ruokakauppaan Jinqiaon Pinesiin ja Carrefouriin. Täytyy kyllä sanoa, että tällä kokoonpanolla minun osani on helppo. Ayi vaatimalla vaati, että saa työntää F:n rattaita. Kaupassa sentään sain työnnellä rattaita, kun Ayi työnteli ostoskärryjä. Pinesissä painelimme kolmistaan, tai nelistään jos F lasketaan mukaan ja tutkimme vihannesten laatua ja hintoja. Carrefourin Marco jätti väliin ja jäi odottamaan kassoille ja me Ayin kanssa sinkoilimme kaupan läpi. Otin kyllä kamerankin mukaan, mutten ehtinyt mitään kuvata... ehkä ensi kerralla.
 
Ayi antoi minulle alkeiskurssin kaikkien niiden miljoonien purnukoiden ja purkkien maailmaan, joita kaupat ovat pullollaan.
 
Ayi oli sitä mieltä, että tarvitsemme myös riisinkeittimen. Otin kapistuksen mukisematta mukaan, koska se maksoi vain hiukan yli 100 RMB. Ayi varmaankin osoittaa minulle, ettei kyse ole turhakkeesta. Sitä paitsi matkalaukussa matkanneet kaksi kattilaa eivät riitä kovin pitkälle, joten riisinkeitin siis sai muuttaa meille.
 
Ehkä ostosten helppouden paras kohta oli kuitenkin kassalla, jossa minun tehtäväkseni jäi vain maksamininen. Ayi latasi ostokset sellaisella vauhdilla hihnalle, etten ehtinyt juuri mukaan. Samalla tarmolla menivät ostokset Ikean kasseihin Ayin ja Marcon toimesta. Ja edelleen autoon, autosta kotiin ja jääkaappiin...
 
Ayin kielitaito on rajallinen. Hän käyttää kuitenkin näppärästi puhelimessaan olevaa kääntäjää. Hän sutii nopeilla sormilla kosketusnäytölle kiinalaisia merkkejä, jotka ilmestyvät sutimisen seurauksena ruudulle. Ja pian näytöllä on englanninkielinen lause. Minun Picture dictionaryni kyllä kalpenee tälle!
 
Ensimmäisen kerran, kun Ayi alkoi sutia merkkejä ruudulle, ajattelin, että hänen kännykkänsä on rikki ja hän yrittää kiivaasti sutia näyttöä toimimaan. Heh, pian minulle selvisi homman juju.
 
Lounaaksi Ayi valmisti meille nuudelia ja kasviksia. Ai miten se oli hyvää. Minä yritin opetella häntä seuraamalla. Ainakin suikaloimistaidoissani ja puikkojen käytössä minulla on vielä paljon opittavaa...
 
Huomenna ajattelin lähteä Cao An Lulle, jonka minulle vinkkasivat sekä autonkuljettamme että suurena apuna toiminut suomalainen, joka muutti täältä kuuden vuoden komennuksen jälkeen kesällä pois. Tuolla pitäisi olla jonkinlaiset kangasmarkkinat, jossa voi teettää mm. verhoja ja petivaatteita.
 
Janoan muutenkin tämän kaupungin oppimista. Haluan tutkia kujia ja katuja. Ilmoittauduinkin juuri Shanghain suomalaisten opastetulle kävelykierrokselle. Sitä odotellessa ajattelin tutkia hiukan katuja omin päin.

5 kommenttia:

  1. Upeaa ettäm olet saanut Ayin ja pääset hänen ja kuljettajan kanssa kaupoille ym.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sisi ja Risto! Kyllä Ayi kovasti tätä elämää helpottaa. Nyt ehdin auttaa lapsia läksyissä, sillä niihinkin menee nyt valtavan paljon minunkin aikaani. Ja tietysti ehdin touhuta Fian kanssa ja tutkia kaupunkia.

      Poista
  2. Minäkin haluan Ayin! Sinne petivaate kangasmarkkinoille sitten mennään, kun tulemme Shanghaihin.

    Mumma

    VastaaPoista
  3. Kiitos näistä postauksista! Aivan loistavia! Sulla tuntuu olevan sana hallussa ja aihekin on mitä mielenkiintoisin. Shanghaihin muutosta haaveilevalle olet oikea aarre. Toivottavasti jaksat jatkaa bloggaamista!

    AnneA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AnneA ystävällisistä sanoistasi! Olen bloggauksen maailmassa ihan keltanokka, mutta huomaan jo olevani ihan koukussa tähän. Tykkään laitella asioita muistiin :)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.