sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Ei mitään ihmeellistä

Lasten kanssa ei voi joka päivä olla menossa jonnekin, vaikka itse haluaisinkin tutkia uuden kotikaupunkini katuja. J ja A jo kyllä tykkäävät hekin käydä katsomassa nähtävyyksiä, mutta eivät joka päivä. Ja F etenkin arvostaa eniten kiireettömiä kotipäiviä, jolloin tutun ja turvallisen päivärytmin ylläpito on helppoa.
 
 
Piilosilla kaapissa...


Minulle tämä asunto ei vaan oikein vielä tunnu kodilta. Hiukan kateellisena luin Koti Koivujen Katveessa -Maritan uusimman päivityksen, jossa hän oli laittanut yhden huoneen aivan kodin näköiseksi. Meiltä puuttuu edelleenkin paljon asioita, jotka tekevät asunnosta kodin, kuten sohva. Niinpä minun on vaikea keksiä täällä kotosalla mitään viihdykettä. Olen innokas korttien ja korujen tekijä, mutta kaikki tavarani makaavat edelleen Shanghain tullissa. En siis pääse niidenkään kimppuun.
Onneksi oman compoundimme puutarha-alue on valtava ja sinne voi mennä vain olemaan, kun asunnon järkyttävän rumat kristallikruunut tuntuvat hyökkäävän päälle (kävin muuten eilen tilaamassa Studio FH:ssa uudet lamput olohuoneeseen, joten muutaman viikon kuluttua sanon hyvästit noille hirvityksille).
 

Täällä on hyviä alueita mm. lasten potkulautailuun.


Lammella uiskentelee mustia joutsenia.





Puistossa on kaikenlaisia patsaita

Ja paljon nurmikkotilaa lasten leikkeihin




Lainasin naapuriltani mielenkiintoisen kirjan, jonka lukemiseen löysin mukavan, rauhallisen paikan. F sai samalla nukkua päiväuniaan ja isommat lapset ajella potkulaudoilla ja juoksennella nurmikolla.
 


Compoundillamme on myös Tina's cafe, josta saa muutamaa lämmintä ruokaa, voileipiä ja smootheja sopuhintaan. Me otimme kuitenkin hiukan herkkuja. Porkkanakakkuni oli oikein hyvää.

 

 
 
 
 


6 kommenttia:

  1. Siellä näyttää ihan kaikki niin hyvinhoidetulta ja siistiltä. Eihän omaa pihaa varmaan edes kaipaa, kun ympärillä on tuollaiset ulkoilumahdollisuudet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marietta kommentistasi! Täällä tosiaan tuo puutarha on valtava ja siisti ja siellä on vaikka mitä Kiinalaisesta puistosta joutsenlampeen... Eli kyllä se hiukan helpotusta antaa oman puutarhan kaipuuseen. Saatan joku päivä yhtyä noiden puutarhureiden työporukkaan ja mennä tekemään hiukan puutarhahommia, joista tykkään. ;)
      Sisälläkin täällä on ihan siistiä, mutta yleisesti kiinalaistyylinen sisustus ei oikein täsmää skandinaavisen minimalismin kanssa... Onneksi nämä meidän kalusteet eivät ole läheskään pahimmasta päästä ja kun sohva saapuu saadaan tyhjyyttään kumisevasta olohuoneesta omannäköinen toivottavasti.

      Poista
  2. Puistonne lampineen on aivan ihana. Minä istuisin siellä kaiket päivät kirjoja lukien. Mutta minullahan ei olekaan pieniä lapsia enään.
    Laita kodistasi omasi näköinen. Kunhan saat sohvan ja lamput, matot yms. niin eiköhän alam olemaan sinun näköinen koti.
    Ymmärrän että sinulla ei tietenkään ole mahdollista vain nauttia ympäristöstä, mutta tiedän että on myös kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisi, puistoalueilla on tosiaan ihana viettää aikaa. Ja joskus on madollisuus rauhalliseen oleiluun kirjan kanssa, kun F nukkuu.

      Oma suomikoti on juuri sellainen, kuin haluan sen olevan. Rauhallinen ja valkoinen. Huomaan, että täällä tummien säyjen keskellä ei pääse oikein sellaiseen rauhalliseen olotilaan. Mutta toivottavasti uudet kalusteet tekevät tästä enemmän kodin.

      Poista
  3. Tunnistin teidan compoundin, tuttuja siella asuu. Mukavaa aluetta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos M viestistäsi. Täällä todella asuu valtavasti suomalaisia. Se on tärkeää pienten lasten kanssa: Ihana löytää samanlaisia hassuja ihmisiä, jotka ulkoiluttavat lapsia hiekkamontulla joka päivä. Täällä kun tuntuu, että ayi:t vievät lapset sisäleikkipaikkaan, vaikka olisi kuinka upea ilma. Suomalaiset taas ulkoiluttavat lapsiaan säässä kuin säässä ;)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.